Janakkalan rauhoitetut luonnonmuistomerkit
Janakkalan luonnonmuistomerkit ovat pääosin puita, muutamaa kivimuodostelmaa unohtamatta. Luonnonsuojelulain (9/2023) 95 §:n mukaan luonnonmuistomerkiksi voidaan määrätä puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu luonnonmuodostuma. Rauhoituksen perusteena voidaan pitää kohteen kauneutta, harvinaisuutta, maisemallista merkitystä, tieteellisen arvoa tai muuta vastaavaa syytä.
Janakkalan kunnan ensimmäinen luonnonmuistomerkki rauhoitettiin vuonna 1959. Suurin osa kunnan luonnonmuistomerkeistä on rauhoitettu 1960-luvulla. Osalta näistä merkeistä rauhoitus on lakkautettu vuosien saatossa esimerkiksi puun kuollessa. Etenkin vuonna 1965 näyttää olleen muistomerkkien rauhoitusaalto, jonka jälkeen seuraavia muistomerkkejä on rauhoitettu vasta 1980-luvulla ja muutama myös 1990-luvulla. Muistomerkkien rauhoituksen osalta 2000-luvun alku oli hiljaisempaa, kunnes vuoden 2024 jälkeen rauhoituksia on haettu useampia.
Tämä sivu esittelee luonnonmuistomerkit rauhoitusjärjestyksessään. Paikkatieto kyseisistä kohteista on kerätty avoimesta Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Karpalo-karttapalvelusta.
Ohjeet luonnonmuistomerkin hakemiseksi.
Heitikankivi
- Iso kivi, siirtolohkare
- Rauhoituspäätös vuodelta 1964
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Kyllä, kiven etureunassa tolpassa
Heitikankivi sijaitsee Alastalon tilalla aivan Hyvikkäläntien kupeessa kunnan rajalla. Punaisen sävyttämä siirtolohkare kohoaa korkealle kohti koivujen latvustoja.
Heitikankivi on rauhoitettu läänihallituksen päätöksellä 9.11.1964. Museoviraston sivujen mukaan Heitikankivi on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännöksi sekä kultti- ja tarinapaikaksi. Kiven korkeus on sivujen mukaan 8,5 metriä ja ympärysmittaa kivelle kertyy 22,5 metriä. Tarun mukaan Hakoisten linnavuoren piru on epäonnistunut yrityksessään heittää kivi kohti Rengon kirkkoa.
Yli-Joutjärven kataja
- Kataja juuristoineen
- Rauhoituspäätös vuodelta 1964
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Ei
Vanha kataja sijaitsee Hakoisten kylässä Yli-Joutjärven tilalla. Yli-Joutjärven kataja on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi 9.11.1964 Hämeen läänihallituksen päätöksellä. Päätöksessä mainitaan, että rauhoituksen kohteena on ollut kolme katajaa juuristoineen. Ennen paikalla on ollut puuryhmä, mutta nykyään kolmesta katajasta on jäljellä enää yksi.
Puiston haavat ja metsälehmukset
- Haapa- ja lehmusryhmittymä
- Rauhoituspäätös vuodelta 1965
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Ei
Rauhoitetut haavat ja metsälehmukset erottuvat kokonsa puolesta muista alueen lehtipuista. Tuulen vireessä voi kuulla lehtipuiden lehtien havinan.
Puiston haavat ja metsälehmukset ovat rauhoitettu asutushallituksen päätöksellä 12.1.1965. Kartoituskäynnillä löytyi ensin viiden haavan ryhmä, joka erottui kokonsa puolesta vieressä kasvavista nuoremmista lehtipuista. Eteenpäin metsäkaistaletta mentäessä jykeviä haapoja tuli vastaan vielä kaksi toisesta haaparyhmästä sekä muusta kasvillisuudesta erottuva lehmuksen ryhmä (4 kpl).
Rahakamari
- Louhikkoluola, niin sanottu rahakamari
- Rauhoituspäätös vuodelta 1965
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Ei
Rahakamari sijaitsee Löyttymäessä Peltolan tilalla. Rahakamari rakentuu louhikko- ja luolamuodostumasta. Muodostuma sijaitsee kallioisella alueella, jossa luolan suuaukolle johtaa maitopurkkimerkinnät puissa.
Rahakamari on rauhoitettu Hämeen läänihallituksen päätöksellä 14.7.1965. Muodostumalla on useita nimiä, sillä louhikkomuodostelmaa kutsutaan Rahakamarin lisäksi myös nimellä Kivikamari. Kamarin sisällä ilma tuntuu selvästi viileämmältä kuin sammaleen peittämillä kivimättäillä.
Räikälän mänty
- Näyttävä ja vanha mänty
- Rauhoituspäätös vuodelta 1965
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Ei
Kaunis mänty sijaitsee Räikälän kylässä Räikälän tilalla. Mänty erottuu rehevästä kasvillisuudesta jylhästi.
Yksi Janakkalan suurimmista männyistä juuristoineen on rauhoitettu Hämeen läänihallituksen päätöksellä 14.7.1965. Mänty sijaitsee Laurinmäen museo- ja luonnonsuojelualueella, jossa luontopolku käy pisimmillään Määkynmäellä. Lyhyemmillään reitti kiertää rauhoitetun männyn kautta takaisin Laurinmäen museoalueelle.
Kauppilan mukuramänty
- Vanha keloutuva mänty
- Rauhoituspäätös vuodelta 1965
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Kyllä, puun ympärillä metallilangalla
Kauppilan mukuramänty sijaitsee Kauppilan kylässä. Mänty on rauhoitettu Hämeen läänihallituksen päätöksellä 14.7.1965. Rauhoitushakemuksen mukaan puu on ollut hakuhetkellä noin 17 metriä korkea ja paksuudeltaan 33 senttiä. Puuta on kuvailtu suorarunkoiseksi ja rungon puolivälissä on havaittu mukuramuodostumaa.
Viimeisin havainto männystä on ollut Hämeen ympäristökeskuksen havainto vuodelta 1987. Männyn uskottiin mahdollisesti kaatuneen Janika-myrskyssä vuonna 2001. Vuonna 2004 maanomistajan mukaan mänty olisi vielä paikallaan. Maanmittauslaitoksen ylläpitämän Paikkatietoikkunan historiallisten ilmakuvien mukaan hakkuita olisi suoritettu alueella vuosien 2020-2023 välillä. Yllättäen vanha keloutunut mänty oli paikallaan kartoituskierroksella heinäkuussa 2026. Mänty ja mukuramuodostuma erottuvat hakkuu- ja istutuskasvillisuudesta selvästi.
Vilpolan lehmus
- Näyttävä lehmus juuristoineen
- Rauhoituspäätös vuodelta 1968
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Kyllä, laatta nojaa tolpassa lehmusta vasten.
Vilpolan kaksihaarainen lehmus sijaitsee Saloisten kylässä. Tien lähistön lehmus näyttäytyy kauniina yksilönä muun kasvillisuuden seasta.
Vilpolan lehmus on rauhoitettu Hämeen läänihallituksen päätöksellä 13.2.1968. Lehmus näyttää kasvaneen vapaasti ja muodostaen kaksi haaraa. Yksi lehmuksen oksistoista on kääntynyt kasvamaan kohti maata.
Hakoisten käppyrämänty
- Vanha lakkapäämänty
- Rauhoituspäätös vuodelta 1985
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Kyllä, laatta männyn vieressä tolpassa
Kilpikaarnainen lakkapäämänty sijaitsee Hakoisten kylässä Ojalan tilalla. Männyn sanotaan erottuvan talvisaikaan jopa moottoritiellekin yksityiseltä pihapiiriltä. Tarkastuskäynnillä kesäaikaan männyn latvus erottuu maisemasta edukseen.
Lakkapäämänty on rauhoitettu Hämeen läänihallituksen päätöksellä 24.7.1985. Rauhoituksen perusteeksi kerrotaan yleisen edun edistäminen. Vanhan ja kookkaan männyn pituutta kuvailtiin hakuhetkellä 14,9 metriseksi ja paksuus on tällöin mitattu noin 90 senttiseksi.
Ylöstalon tammi
- Pihapiirin suuri tammi
- Rauhoituspäätös vuodelta 1991
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Kyllä, laatta tolpassa, joka kaatunut puun juuristoon
Ylöstalon tammi sijaitsee Haapaniemen kylässä Ylöstalon tilalla. Tammen runko on haarautunut kahteen haaraan ja oksisto levittäytyy laajalle alueelle.
Vanha tammi on rauhoitettu Hämeen läänihallituksen päätöksellä 17.4.1991. Rauhoitusta perustellaan tammen erikoisuuden kautta. Tammea on kuvailtu hakuhetkellä isokokoiseksi, sillä hakuhetkellä sen ympärysmitta on 320 senttiä. Hakuhetkellä tammi näyttäytyy Janakkalan suurimpana tammena.
Liljantien tammi
- Vanha tammi
- Rauhoituspäätös vuodelta 1999
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Kyllä, laatta tolpassa tammen vieressä
Turengin taajamassa sijaitsevan taloyhtiön pihalla on komeileva vanha tammi. Tammi erottuu selkeästi asuinalueesta ja on kuin kunniapaikalla puistomaisessa ympäristössä.
Liljantien tammi on rauhoitettu kunnan ympäristölautakunnan päätöksellä 22.6.1999. Liljantien tammea kuvaillaan yhdeksi Turengin taajaman komeimmaksi ja yhdeksi vanhimmaksi puuksi, joka on kasvanut suhteellisen vapaasti asutuksen lähdeisyydestä huolimatta.
Myllynkulman kuuset
- Kaksi näyttävää vanhaa kuusta Myllynkulmasta
- Rauhoituspäätös vuodelta 2024
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Ei
Vuonna 2024 rauhoitetut näyttävät kuuset sijaitsevat Myllynkulmassa. Kuuset erottuvat selkeästi korkeudeltaan ja paksuudeltaan hiekkatien reunasta. Lähemmäs mentäessä neulaset ja oksat levittäytyvät kauniisti runkojen ympärille.
Kaksi vanhaa kuusta Harvialassa ovat rauhoitettu maisemallisiin syihin nojaten Lupajaoston päätöksellä 20.8.2024. Kuuset ovat arvioltaan vähintään 100-vuotiaita ja kooltaan suuria. Rauhoituksen hakijan mittausten mukaan kuuset ovat korkeudeltaan 28-29 metriä ja ympärysmitaltaan juuren niskasta 2,9-3 metriä.
Harmaaleppä Mallinkaisissa
- Korkea leppä Mallinkaisilla
- Rauhoituspäätös vuodelta 2024
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Kyllä, laatta puun vieressä tolpassa
Mallinkaisten leppä on paikallaan kartoituskäynnillä kesäkuussa 2026. Paikalla oltiin tehty hakkuita ja leppä oli merkitty asianmukaisesti. Leppä erottautuu korkeana yksilönä saniaiskasvillisuuden keskeltä. Puun oksasto kasvaa hyvin korkealla kiinni jykevässä rungossa.
Harmaaleppä on rauhoitettu Lupajaoston päätöksellä 19.11.2024. Rauhoituksen perusteena nähdään maisemalliset syyt sekä harvinaisuus. Rauhoituksen hakijan mukaan harmaaleppä on korkeudeltaan yli 28 metriä. Hakemuksessa harmaaleppää kuvaillaan yhdeksi Suomen pisimmäksi lepäksi.
Pilarikataja Mallinkaisissa
- Vanha kataja
- Rauhoituspäätös vuodelta 2024
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Kyllä, laatta asianmukaisesti katajan vieressä
Mallinkaisten pilarikataja on paikallaan kartoituskäynnillä elokuussa 2026. Kataja näyttää pihapiirin lähistöllä hyvinkin pöyheältä ja runsasneulaiselta yksilöltä. Katajaksi puu on hyvinkin korkeahko.
Kataja on rauhoitettu Lupajaoston päätöksellä 19.11.2024. Rauhoitus toteutettiin maisemallisista syistä sekä katajan harvinaisuuden vuoksi. Hakija kuvailee pilarikatajan iäksi noin 120 vuotta ja korkeudeksi yli 10 metriä.
Mallinkaisten kuusi
- Vanha kuusi
- Rauhoituspäätös vuodelta 2026
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Ei, ei vielä Karpalo-karttapalvelussa
Mallinkaisten kuusi on paikallaan kartoituskäynnillä elokuussa 2026. Kuusi on vankalla kasvupaikalla kielojen, kallion ja neulaskasvillisuuden seassa. Kyseisen puun runko on selvästi jykevämpi kuin muiden läheisten neulaspuiden.
Mallinkaisten vanha kuusi on rauhoitettu Lupajaoston päätöksellä 21.1.2026. Rauhoittamispäätöksen syynä nähdään harvinaisuus. Kohdetta kuvaillaan rauhoitushakemuksessa 31 metriä korkeaksi. Paksuus on läpimitaltaan 90 senttiä (rinnan korkeudelta) ja kannon läpimitaksi kuvaillaan 1,5 metriä. Kuusen iäksi arvioidaan noin 130 vuotta.
Mallinkaisten mänty
- Suuri honkamänty
- Rauhoituspäätös vuodelta 2026
- Luonnonmuistomerkkilaatta: Ei, ei vielä Karpalo-karttapalvelussa
Mallinkaisten suuri honkamänty on paikallaan kartoituskierroksella elokuussa 2026. Mänty erottuu selkeästi muun mäntykasvillisuuden seasta jopa tielle asti.
Honkamänty on rauhoitettu Lupajaoston päätöksellä 11.3.2026. Rauhoittamista perustellaan luonnontieteellisillä syillä. Kohdetta kuvataan hakemuksessa isona honkapuuna, jonka kolossa on pesinyt muun muassa pöllö ja telkkä. Männyn arvioidaan olevan harvinaisesti yli 200-vuotias yksilö.