Pohjavesien suojelulla turvataan puhdas juomavesi kuntalaisille nyt ja tulevaisuudessa. Suojelusuunnitelma ohjaa maankäyttöä pohjavesialueilla. Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa on päivitetty vuoden 2025 aikana valmistuen alkuvuodesta 2026. Janakkalan kunnan lupajaosto hyväksyi kokouksessaan 11.3.2026 suojelusuunnitelman liitteineen. Suojelusuunnitelman laatimisesta vastasi Ramboll Finland Oy. Hämeen ELY-keskus (1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto) myönsi harkinnanvaraista valtionavustusta suojelusuunnitelman päivitystyöhön.

Janakkalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota voidaan soveltaa mm. maankäytön suunnittelussa, viranomaisvalvonnassa sekä lupakäsittelyissä. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on koottu tiedot Janakkalan alueen pohjavesialueista ja vedenottamoista sekä pohjavettä vaarantavista riskikohteista. Riskinarvioinnin perusteella on esitetty toimenpidesuosituksia pohjavesialueiden määrällisen ja laadullisen pysyvyyden turvaamiseksi.

Suojelusuunnitelma laadittiin kattamaan kaikki Janakkalan vedenhankinnan kannalta tärkeät (1-luokka) sekä vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (2-luokka). Lisäksi muutamalla pohjavesialueella on E-merkintä, eli niillä sijaitsee pohjavesistä riippuvaisia pintavesi- tai maaekosysteemejä. Janakkalassa on kahdeksan 1-luokan pohjavesialuetta ja neljätoista 2-luokan pohjavesialuetta, joissa molemmissa on myös E-merkittyjä alueita.

Vedenoton kannalta merkittävin pohjavesialueista on Turengin pohjavesialue, jolta otetaan noin 40 % kaikesta Janakkalan pohjavesialueilta otettavasta vedestä. Janakkalan kunnan omistama Janakkalan Vesi toimii liikelaitoksena, jolla on viisi käytössä olevaa vedenottamoa. Janakkalassa toimii lisäksi neljä vesiosuuskuntaa sekä viisi yritysten tai yksityisten vedenottamoa.

Riskipohjavesialueiksi on viimeisimmässä vesienhoidon toimenpideohjelmassa määritetty sellaiset pohjavesialueet, joilla ihmistoimintaa on erityisen paljon: Hallakorpi, Tanttala, Tarinmaa ja Turenki.

Suojelusuunnitelmaan on koottu myös tieto kullekin pohjavesialueelle sijoittuvista riskikohteista. Riskikohteina on huomioitu mm. ympäristö- ja maa-ainesluvan varainen toiminta, maaperän (mahdolliseen) pilaantuneisuuteen liittyvän MATTI-rekisterin kohteet, pohjavesialueelle sijoittuvat öljysäiliöt, maa-ainesten pääosin päättyneet ottokohteet (ml. SOKKA-hankkeessa kartoitetut kohteet), tieliikenne ja rautatiet sekä muuntamot.

Suojelusuunnitelman laadintaa varten perustettiin eri tahoista kattava ohjausryhmä, joka jatkaa suojelusuunnitelman seurantaryhmänä.

Tutustu tarkemmin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaan täältä.