Palveluverkkosuunnitelma kunnanhallituksen päätettäväksi
Kunnanhallitus linjaa seuraavassa kokouksessaan 18.5.2026 askelemerkkejä tuleville vuosille. Päätettävänä on mm. palveluverkkosuunnitelma sekä ensi vuoden talousarvion ja vuosien 2027-2029 taloussuunnitelman laatimisohjeet ja niihin sisältyvät kehyslaskelmat.
Vuoden 2027 talousarvion valmistelussa hyödynnetään uusimpia valtiovarainministeriön kuntatalousennusteita, Kuntaliiton veroennusteita sekä tietoja valtionosuuksista ja palkkaratkaisuista, jotka tulevat täsmentymään syksyn aikana. Talousarvion valmistelun pohjaksi esitetään tuloveroprosentin säilyttämistä nykyisessä 8,9 prosentissa. Kiinteistöveroihin ei esitetä korotuksia. Tavoitteena on, että taseessa olisi suunnitelmakauden jälkeen edelleen kertynyttä ylijäämää ja että vuonna 2025 alkaneet alijäämäiset vuodet kääntyvät positiivisiksi. Kunnan talous pyritään saamaan vuosittaiseen tasapainoon.
Kunnanjohtaja Riikka Moilanen toteaa, että taloudellinen toimintaympäristö on edelleen haastava.
– Meidän on arvioitava menoja ja investointeja tarkasti samalla, kun huolehdimme kunnan elinvoimasta ja palveluiden toimivuudesta. Vuonna 2026 tehtyjen talouden sopeuttamispäätösten vaikutukset alkavat näkyä, mutta ne eivät vielä yksin riitä tasapainoisen talouden saavuttamiseen. Kehyksen tavoitteena on luoda realistinen ja pitkäjänteinen pohja päätöksenteolle sekä turvata kunnan taloudellinen vakaus myös tulevina vuosina.
Toimielinten talousarvioesitykset valmistuvat syyskuun 2026 loppuun mennessä, kunnanhallitus käsittelee talousarviota lokakuun lopussa ja tekee esityksen valtuustolle viimeistään 27.10.2026. Valtuusto päättää vuoden 2027 veroprosenteista ja hyväksyy talousarvion sekä taloussuunnitelman kokouksessaan 16.11.2026.
Palveluverkkosuunnitelmaksi ehdotetaan maltillisempaa skenaariota
Viime vuoden keväästä saakka valmisteltu palveluverkkosuunnitelma on edennyt päätöksentekoon. Palveluverkkosuunnitelma 2026-2040 linjaa kunnan palveluiden, toimitilojen ja investointien kehittämistä pitkällä aikavälillä. Suunnitelman tavoitteena on sopeuttaa palveluverkkoa väestömuutoksiin, väheneviin oppilasmääriin ja talouden haasteisiin.
Suunnitelmassa vertaillaan nykyiseen palveluverkkoon kahta skenaariota, joista kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle esitetään toteutettavaksi skenaariota 1 vuoteen 2030 asti. Skenaario 1 perustuu kakkosskenaariota maltillisempaan palveluverkon tiivistämiseen. Skenaariossa kunta keskittää palveluja ja vähentää kiinteistöjä hallitusti. Tavoitteena on vähentää käyttökuluja ja korjausvelkaa ilman erittäin suuria palveluleikkauksia.
– Palveluverkkosuunnitelmaa tehdään, jotta pystymme turvaamaan laadukkaat ja saavutettavat palvelut kuntalaisille myös tulevaisuudessa. Väestökehitys, taloudelliset reunaehdot ja palvelutarpeiden muutokset edellyttävät, että tarkastelemme palveluverkkoa kokonaisuutena pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat sekä kuntalaisten arkea että kunnan elinvoimaa, toteaa kunnanjohtaja Riikka Moilanen.
Luontokoulu Ilves on saamassa rahoituksen
Kunnanhallitukselle esitetään kunnan saamaan 91 836 € suuruisen perinnön käyttämistä Ilveksen luontokoulun rahoitukseen vuosina 2026-2028.
Ilveksen luontokoulu aloitti toimintansa vuonna 2023, mutta kuluvalla lukuvuodella sillä ei ole ollut tunteja.
Perintövarat kohdennetaan pääosin luontokoulun opettajan palkkakuluihin, loput tarvikehankintoihin ja muihin kuluihin. Kahden vuoden aikana saadaan lisää tietoa luontokoulutoiminnan vaikuttavuudesta ja jatkoedellytyksistä. Luontokoulun konseptia ja toteutusta kehitetään jatkossa niin, että siinä painottuu vielä enemmän myös luontoliikunta, yhteisöllisyys sekä lasten ja nuorten resilienssin vahvistaminen. Toiminta laajentuu koskemaan myös yläkoulun oppilaita.
Lukio jatkovalmisteluun
Kunnanhallituksella on päätettävänä myös, käynnistetäänkö lukiotoiminnan järjestämisvastuun siirtoon tähtäävät valmistelut. Koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa tehdyssä selvitystyössä löydettiin yhdistymisestä selkeästi enemmän hyötyjä kuin haittoja. Säästöjäkin syntyisi jonkun verran, mutta ennen kaikkea muutos toisi synergiaa, vahvaa tukea lukiotoiminnan kehittämiselle, opettajille laajempia yhteistyömahdollisuuksia ja opiskelijoille laajemmat kurssivalikoimat.