Vieraslajit

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen avustamana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Jotkin vieraslajeista ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja torjutaan koko EU:n alueella ja niitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Vieraslajilaki kieltää

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) tuli voimaan 1.1.2016. Lain tarkoituksena on haitallisten lajien tuonnin ja leviämisen estäminen. Laissa säädetään myös toimenpiteistä vieraslajeista aiheutuvien vahingollisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi. ELY-keskus valvoo vieraslajisäädösten noudattamista.

Kansallisen vieraslajiportaalin avulla voi tunnistaa ja ilmoittaa vieraslajeja. Sivuilta löytyy tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita: Vieraslajiportaali

Vieraslajit ja haitalliset lajit Janakkalassa

Espanjansiruetana

Espanjansiruetana nurmikolla.

Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on haitallinen vieraslaji, joka aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa ja käy jopa linnunpoikasten kimppuun. Sateisina kesinä sen kanta leviää nopeasti, sillä jokainen yksittäinen etana voi tuottaa satoja munia. Laji voi olla haitallinen myös ihmisille ja kotieläimille.

Tehokkainta espanjansiruetanan torjunta on keväällä ennen kuin talvehtineet yksilöt ehtivät munia. Kotipuutarhoissa espanjansiruetanat kerätään ja tapetaan leikkaamalla kahtia, sirottelemalla suolaa päälle tai pudottamalla etikkaan / kiehuvaan veteen. Keräämistä voi tehostaa laittamalla maahan kosteutta kerääviä lautoja tai juuttisäkkejä, joiden alle etanat kerääntyvät. Kuolleet etanat on syytä laittaa suljettuun jäteastiaan tai haudata maahan, jotta ne eivät jää ravinnoksi lajitovereilleen.

Etanaroskikset Janakkalassa.
Lue lisää espanjansiruetanasta ja sen torjunnasta.

Lehtokotilo (ei vieraslaji)

Lehtokotilo syömässä pensasta.

Lehtokotilo ei ole vieraslaji, mutta haitallinen laji. Kotilot ovat vaarattomia ihmisille, mutta puutarhojen kannalta ikäviä runsastuttuaan. Kun lehtokotilot ovat kerran päässeet puutarhaan, niin niistä ei käytännössä pääse lopullisesti enää eroon. Kotiloiden torjumiseksi suositellaan mm. keräämistä, nurmikon pitämistä lyhyenä ja lehtokotiloiden luontaisten vihollisten suosimista (linnut, siilit). Kemiallisessa torjunnassa on hyväksytty rautafosfaattia sisältävät rakeet kotiloiden torjunta-aineeksi. Keräämisen jälkeen lehtokotilot voi laittaa vesi-etikkaliemeen, mäntynestesaippuaan tai kiehuvaan veteen. Kuolleet lehtokotilot haudataan noin 30 senttiä syvään kuoppaan, koska raadot houkuttelevat lisää lehtokotiloita.

Lue lisää lehtokotilosta ja sen torjunnasta.

Jättipalsami

Jättipalsamin vaaleanpunaiset kukat.

Jättipalsami voi muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta.

Paras keino hävittää jättipalsami sen valtaamilta alueilta on kitkeä se ennen siemenkotien muodostumista. Jättipalsami irtoaa helposti juurineen. Jättipalsamin torjunta sopii erityisen hyvin talkootyöksi.

Lue lisää jättipalsamista ja sen torjunnasta.

Jättiputket

Jättiputken valkoiset kukintaryppäät.

Jättiputkien kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia tai jopa pysyviä iho-oireita. Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergisia oireita jo kasvuston lähellä oleskelusta. Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat laajoja tiheitä kasvustoja, ”jättiputkimetsiä”, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden.

Torjuntaa voidaan tehdä katkaisemalla pääjuuren pistolapiolla 10–20 cm syvyydestä, niittämällä tai torjunta-aineilla.

Lue lisää jättiputkista ja niiden torjunnasta.

Kurtturuusu

Kurtturuusupensas kukassaan.

Kurtturuusu, mukaan lukien sen valkokukkainen muoto on kansallisesti haitallinen vieraslaji. Kurtturuusun kasvattaminen on kiellettyä 1.6.2022 lähtien. Täten kiinteistönomistajan tai -haltijan on hävitettävä pihallaan kasvava kurtturuusu. Kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut eivät ole kiellettyjä ja tärkeää onkin erottaa kurtturuusut niistä sekä muista ruusulajeista.

Kurtturuusuja voi hävittää kaivamalla pensaat maasta tai näivettämällä. Poistamisen jälkeen kurtturuusu kannattaa kompostoida. Jos kasvin vie puutarhajätteen mukana ulos, saattaa kasvi vastoin kaikkia tarkoitusperiä levitä.

Lue lisää kurtturuususta ja sen torjunnasta.

Lupiini

Värikkäät lupiinit kukassaan.

Lupiinin leviämistä on mahdoton enää kokonaan pysäyttää, mutta sen hillitsemiselle on hyvät perusteet. Lajia on havaittu useilta uhanalaisten niittykasvien kasvupaikoilta.

Lupiini leviää tehokkaasti siemenistä, jotka säilyttävät itämiskykynsä pitkään. Lupiinin hävittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja torjuntatyö vie vuosia. Laajoissa esiintymien torjunnassa kukintoja niitetään. Jos lupiineja on vähän, ne kannattaa kaivaa yksitellen juurineen ylös maasta. Tärkeää on, että niittojätteet korjataan pois eikä niitä jätetä levälleen kasvupaikalle rehevöittämään maaperää. Niitetyt lupiinit tai kukinnot voi laittaa kompostiin tai haravoida kasvupaikalla kasaan maatumaan. Peittämällä kasan tukevalla muovilla tai pressulla voi vielä varmistaa, etteivät kasvit jatka kehittymistä.

Lue lisää lupiineista ja niiden torjunnasta.

Isosorsimo

Vihreä ja korkeaskasvuinen heinä, isosorsimo, kasvaa vesistön rannalla.

Isosorsimon (Glyceria maxima) järvien ja ojien rantavyöhykkeelle muodostamat massakasvustot syrjäyttävät alkuperäislajeja, erityisesti rantakasveja. Korvaamalla luontaisen rantakasvillisuuden se muuttaa haitallisesti kalojen ja rapujen elinympäristöä. Suurista vaikeakulkuisista kasvustoista on haittaa myös virkistyskäytölle, kuten kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle.

Edullisinta ja helpointa on yrittää estää isosorsimon leviäminen uusiin paikkoihin ja poistaa kasvusto silloin, kun se ei vielä ole ehtinyt levitä suureksi. Suurten kasvustojen poistaminen on työlästä ja voi aiheuttaa paljon kustannuksia.

Lue lisää isosorsimosta ja sen torjunnasta.

Lähde vieraslajien ja haitallisten lajien kuvauksiin: Vieraslajit.fi -sivusto

Kasvien keräys

Jos keräät suuria määriä haitallisia lupiineja, jättipalsameja tai jättiputkia säkitä kasvit ja ilmoita Janakkalan kunnan kunnossapitotyöpäällikölle ja haemme säkit hävitettäväksi.

Ilmoita uusista havannoista

Jos tapaat ympäristöstäsi vieraslajeja, tallenna tieto Luonnontieteellisen keskusmuseon portaaliin www.vieraslajit.fi.

Janakkalan alueen isosorsimon, jättiputken ja jättipalsamin uusista havannoista voit ilmoittaa myös Janakkalan kunnan ympäristöpalveluille.