Talousilta 5.3.2026

Tilinpäätöksen 2024 rahoituslaskelman tunnusluvut osoittivat kassavarojen merkittävää vähentymistä vuoteen 2023 verrattuna. Vuoden 2025 osalta kassavarat lisääntyivät johtuen lyhyen lainan nostamisesta. Kunnan lainamäärä kasvoi vuonna 2025 3,6 miljoonaa euroa. Kasvu syntyi Janakkalan Veden lainanottamisen myötä.

Kuntataloudessa yksi tärkeimmistä mittareista on kertynyt yli-/alijäämä, joka taloussuunnitelmakaudella 2026-2028 näyttää kunnan osalta heikkenevän nopeasti. Alijäämän kattamisvelvollisuus on kuntalain 110 §:n mukainen velvoite, jonka mukaan kunnan on katettava taseeseen kertynyt alijäämä enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Quick ratio vuonna 2024 oli 0,38 ja vuonna 2025 0,42.

Kunnan kertynyt ylijäämä on talousarvion 2026 mukaan vähenemässä nopeasti. Kuntataloudessa toiminnan tervehdyttäminen vie aikaa päätöksentekoprosessien vuoksi.

Kyläkoulujen lakkauttamisesitys pohjautuu valtuuston päätökseen, että säästöjä pitää syntyä jo kuluvana vuonna 0,5-1 milj. euroa.

Kunta on tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana investointeja, joista osa on rahoitettu myös leasingillä, jolloin niistä kunnalla on maksettavanaan vuokrauskulua. Poistotaso on noussut noin kahdella miljoonalla eurolla.

Kunnan talouden tasapainottamista on tehty useita kertoja vuosien aikana. Aiemmat päätökset ovat johtaneet siihen, että merkittäviä säästöjä ei ole saatu aikaan, joten toimenpiteitä on jatkettava. Nyt keskeiset toimenpiteet ovat olleet kunnallisverojen ja kiinteistöverojen nostot.

Ei ole valmiina, koska vuokra on kiinteä ja olennainen osa koulun kuluja.

Yhteisöveron jakaminen kunnille perustuu pääasiassa yritysten toimipaikkojen sijaintiin ja henkilöstön määrään, ei enää pelkästään yrityksen juridiseen kotipaikkaan. Jako-osuudet vahvistetaan vuosittain valtiovarainministeriön asetuksella.

Säästöt eivät ole missään nimessä ainoa keino turvata kunnan tulevaisuus. Elinvoiman eteen tehdään jatkuvasti työtä. Viranhaltijoiden työpöydillä olevien asioiden ohella muita konkreettisia toimia on listattu seuraavaan kysymyksen vastaukseen.

Esimerkiksi tuore yrityspalvelusopimus Janakkalan Yrityskehityksen kanssa, elinvoiman seutuyhteistyösopimus Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kanssa, satsaukset omiin työllisyys- ja yrityspalveluihin Etelä-Hämeen työllisyysalueen rinnalla, tonttikampanja (tontteja 2 €/m2), yritysalueiden kaavoitus ja kehittäminen sekä kuntamarkkinointi.

Huomiona tähän (Eero Laesterälle esitettyyn) kysymykseen, että tällä erää ei ole suunnitteilla uuden keskuskoulun rakentamista korvaamaan alakouluja, vaan suunnittelupöydällä oleva koulurakennushanke on huonokuntoisen yläkoulu-lukion korvaava uudisrakennus.

Maailman poliittinen tilanne vaikuttaa nopeasti muun muassa inflaation kasvun myötä kuntatalouteen. Esimerkkinä Ukrainan sodan seurauksena noussut inflaatio ja EKP:n tekemät koronnostot, jotka johtivat kunnan korkokustannusten nousuun.

Toimenpiteistä tehdään ennakkovaikutusten arviointia, jossa pyrimme katsomaan vaikutuksia monelta eri kantilta myös pidemmän ajan päähän. Joistain aiheista on myös olemassa pidemmän ajan seurantatutkimusta, mutta arviot perustuvat parhaaseen mahdolliseen tietoon vaikutuksista. Vaikutuksia tarkastellaan mm. talouden, ympäristön, kuntalaisten, organisaation ja elinvoiman/yritysten näkökulmista. Arvioinnit ovat päätösesitysten liitteinä. (https://www.janakkala.fi/paatosten-ennakkovaikutusten-arviointi/)

Vaikutuksia on mahdotonta sanoa lukuina, sillä niitä ei kukaan tiedä etukäteen. Jos Janakkalan historiaa ja väkiluvun kehitystä katsoo taaksepäin, kunnasta on lopetettu 9 pienempää koulua, ilman vaikutusta väestön määrään, päinvastoin Janakkala oli pitkään kasvukunta lakkautuksista huolimatta. Toisaalta kasvua ei ole enää viimevuosina tullut, vaikka nykyinen kouluverkko on ollut olemassa vuodesta 2013.

Ajatus on perusteltu, ja strategian näkökulmasta rohkeutta tarvitaan myös kaavoituksessa. Kunnan näkökulmasta asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen, koska kaavoitus tuo mukanaan myös velvollisuuksia tieyhteyksien, yleisten alueiden ja vesihuollon järjestämisessä. Strategian näkökulmasta kunnan tulee tuottaa palvelunsa myös kestävällä tavalla. Eli taloudelliset realiteetit tulevat esteeksi asemakaavoituksen näkökulmissa kylissä. Ennen kaavoitusta tarvitsee tarkastella myös kyläkohtaisesti kunnan maaomaisuus ja lähimmät vesihuollon liityntäpisteet, jotta voidaan taloudellisesti todeta kaavoituksen olevan kannattavaa.

Kunta kaavoittaa alueita pääsääntöisesti kestävän yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Kestävä yhdyskuntarakenne perustuu siihen, että uutta rakentamista sijoitetaan ensisijaisesti olemassa oleviin taajamiin, joissa infrastruktuuri (mm. kunnallistekniikka ja vesihuolto) sekä palvelut ovat jo valmiiksi lähellä. Näin kunta voi käyttää verovarat tehokkaasti, sillä taajamien täydentäminen on taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävämpää.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö maaseudulle rakentamista voisi edistää. Päinvastoin, siihen kannattaa etsiä joustavampia ratkaisuja. Maaseudulla rakentamista voidaan mahdollistaa esimerkiksi suunnittelutarveratkaisuilla tai kohdennetulla kaavoituksella siellä, missä tieyhteydet, jätevesiratkaisut ja muu perusinfrastruktuuri ovat toteutettavissa ilman kunnalle syntyvää kohtuutonta lisävelvoitetta. Kyliin rakennettaessa myös yksityinen maanomistus on merkittävässä roolissa. Kunnalla ei välttämättä ole omistuksessa maaomaisuutta kylissä.

Janakkalan kunnan talouden tilanne ei ole kriisikuntamittaristolla heikko, ja kunnalla on vielä omilla toimillaan mahdollisuus saada käännettyä talous kestävämpään pohjaan.

Asiaa on valmisteltu osana laajempaa kouluverkon ja talouden kokonaisarviointia. Tarkastelussa on painotettu objektiivisina kriteereinä erityisesti oppilasennusteita, toiminnallista tarkoituksenmukaisuutta, palveluiden saavutettavuutta, tilaratkaisujen kokonaisuutta sekä ratkaisujen pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia.

Päätöksenteossa on pyritty huomioimaan kunnan kokonaisetu ja varmistamaan, että kouluverkko säilyy taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävänä myös tulevina vuosina.

Säästötavoitteen näkökulmasta olennaista on kokonaisuuden hallinta, ei yksittäisen tekijän tarkastelu irrallaan muusta palveluverkosta.

Tähän onkin kaikilla jatkuva mahdollisuus palautekanavan kehittämisehdotuksen kautta.

Osana aikaisempaa tasapainotustyötä juuri tällainen kanava olikin, mutta se osoitti, että kuntalaisen on vaikea hahmottaa taloudellista kokonaisuutta. Käytännössä kaikki kanavan kautta tulleet ehdotukset olivat ideoita, jotka olisivat lisänneet sekä kunnan kustannuksia että työmäärää.

Suora linkki palautekanavaan.

Kunnalla on tällä hetkellä myynnissä noin 150 tonttia. Näistä reilu 60 sijoittuu Turenkiin. Lisäksi kunnalla on rakentamatonta kaavavarantoa suhteellisen paljon varastossa ja etuovessa on Janakkalassa noin 130 asuntoa myytävänä.

Kunnalla ei ole vielä tietoa sijoittuvista yrityksistä ja näin ollen alueelle voi sijoittua myös yrityksiä, jossa ei ole paljoa työntekijöitä tai yrityksen työntekijät voivat kulkea toiselta paikkakunnalta alueelle töihin. Toistaiseksi ei nähdä tilannetta, että kunnalta loppuisi tonttivaranto tai asunnot kesken Kanssin alueen työntekijöille.

Kyläkehitysprojekti on ollut osana palveluverkkosuunnitelman ohjausryhmän materiaaleja; mahdollisena toimenpiteenä, josta ei ole vielä päätöksiä. Talouden tasapainotusohjelman akuutit toimenpiteet sekä palveluverkkosuunnittelu vievät kuluvana vuonna valtavasti resursseja kautta organisaation. Kuntastrategiaa lähdetään toteuttamaan asia kerrallaan, kaikkea ei yksinkertaisesti voi tehdä yhtä aikaa.

Toimenpiteen edellytyksenä on, että kyläkehitysprojektiin varattaisiin määrärahoja tulevissa talousarvioissa.