Noilla vainioilla ovat torpparit ja muonamiehet vaimoineen ja lapsineen ennen otsansa hiessä pitkiä päivätöitään raataneet ja meille nykyajan ihmisille miltei käsittämättömällä uskollisuudella ja uhrimielellä ”patruunoitaan” palvelleet.

Sitaatti: Akseli Salokannel, Vanajan kirja 1, 1955

Niin kuin lähes jokaisen muunkin janakkalalaisen kylän, niin myös Harvialan historiasta löytyy kartano. Harvialan kartanon saleissa ehti kulkea lukusia sotapäälliköitä, ritareita, maamarsalkkoja vapaaherroja sen siirtyessä suvulta toiselle lähes 500 vuoden ajan. Myöhemmin kartano myytiin useampaankin otteeseen. Nykyisen maisemaa leimaavan taimitarhatoiminnan voi katsoa alkaneen kun tilasta muodostetun Harviala Oy:n osakkeet vuonna 1913 myytiin W.Rosenlew & Co osakeyhtiölle. Tuolloin tilan kokonaispinta-ala oli huikeat 13 500 ha. Harvialassa panostettiin karjanjalostukseen 1920-luvulla. Karjan runsaasta määrästä kertoo edelleen massiivinen tiilinavetta, Alikartano, joka on nykyään taimitarhan käytössä. Harviala Oy on luopunut maa-, metsä- ja karjataloudesta ja keskittynyt koristetaimien, erityisesti kotimaisten lehti- ja havupuiden tukkukauppaan.

Itse kartano on tällä hetkellä tyhjillään, rakennukset ovat myynnissä. Viehättävässä kartanomiljöössä valmistetaan mm. maailmankuulut Ruokankaan sähkökitarat.

Harvialassa sijaitsi myös yksi kolmesta Janakkalan rautatieasemasta. Paikkakunnan erikoisuus oli 1917 valmistunut metsärautatie, jota oli jo edeltänyt hevosrautatie. Metsärataa käytettiin etupäässä puutavaran kuljettamiseen laajoista metsistä, ensiksi jokeen uitettavaksi ja myöhemmin rautatien varteen juniin lastattavaksi. Liikenne metsärautatiellä päättyi 1955 ja se purettiin samaa linjausta käyttävän tien alta.