Melontareitit
Kernaalanjärvi – Tuulensuunjoki – Hyvikkälänjoki – (Haapajärvi) 9 km
Hyvikkälänjoki virtaa Haapajärveltä Kernaalanjärvelle päin, mutta jokiosuus on melottavissa myös vastavirtaan. Mutkitteleva jokireitti alkaa Kernaalanjärveltä ja jatkuu leveähkölle Tuulensuunjoelle. Rehakantien nro 2873 sillan kohdalla on lyhyt vilkkaammin virtaava kohta, joka on melottavissa myös kesäisin. Korkean veden aikaan esim. keväisin virtaus tekee etenemisen haasteelliseksi kokeneemmallekin melojalle. Sillan jälkeen joki vaihtaa nimensä Hyvikkälänjoeksi. Joki kulkee pääasiallisesti vaihtelevien peltomaisemien keskellä. Joen rannoilla on jonkin verran kesäasutusta. Hyvikkälänjoessa on kuitenkin vain yksi koskeksi luokiteltava osuus. Koskenrannan rantautumispaikan kohdalla olevaa koskea lähestyttäessä kannattaa seurata veden pinnalla näkyviä kiviä aina toukokuusta alkaen. Vesitilanteesta riippuen koski on melottavissa myös yläjuoksuun, mutta tarvittaessa kanoottia täytyy kantaa joen oikeaa rantaa pitkin n. 20 metriä.
Hyvikkälänjokea on helppo meloa lähes loppuun asti. Noin 200 metriä ennen Hyvikkälänjoen yhtymistä Haapajärveen on huomioitava pato. PATOA EI VOI YLITTÄÄ VESITEITSE EIKÄ RANNAN KAUTTA. Huom! Patoa on vaikea havaita vesiltä käsin, jos sitä lähestyy Haapajärven suunnasta. Padosta varoittaa ainoastaan joen rannalle pystytetty ”pato 50m” – merkki.
Viralanjärvi – Kuotolanjärvi – Räikälänjoki – Kernaalanjärvi 9 km
Räikälänjoen virtaussuunta on Viralanjärveltä Kernaalanjärvelle päin, mutta reitti on melottavissa molempiin suuntiin. Kaunis reitti kulkee pienten järvien kautta kapealle Räikälänjoelle. Järviosuuksilla tuulisella säällä melonta onnistuu hyvin rantoja pitkin. Rauhallisesti virtaavalle Räikälänjoelle tuuli ei pääse, joten se on helppokulkuista säässä kuin säässä. Jokiosuudella ei ole koskia, joten reitti soveltuu myös aloittelijoille. Joki mutkittelee vehreässä uomassa Janakkalan kirkkokylän ohi ja sen varrella on jonkin verran loma-asutusta. Lisäksi Janakkalan kirkkokylällä Räikälän sillan kohdalla on rantautumispaikka, josta käsin pääsee tutustumaan alueen arkeologisiin ja historiallisiin kohteisiin. Kernaalanjärven yhtymäkohdassa Räikälänjoen suu laajoine rantakosteikkoineen on vesi- ja rantalinnustolle tärkeä paikka, missä on havaittu mm. ruskosuohaukan pesintää.
Kuva Puujoelta Leppäkoskelta.
Puujoki / Jokimaa – Tanttala – Ryttylä – Leppäkoski – Kernaalanjärvi 20 km
Puujoki on pääosin rauhallisesti Kernaalanjärvelle päin virtaava joki. Joki on melottavissa molempiin suuntiin ja soveltuu hyvin retkeilyyn tai kuntoilun vuoksi meloville. Ainoa varsinainen koskiosuus on Leppäkoskella. Jokireitti mutkittelee maalaismaisemissa, mutta kesällä veden pinnan ollessa matalammalla, joenuomasta eivät kauniit maisemat välttämättä näy. Matkan varrelta löytyy kuitenkin vaihtelevuutta näkymienkin osalta esim. kauniita idyllisiä siltoja ja jonkin verran loma-asutusta. Puujoen varsilla voi bongata muuttolintuja aikaisin keväällä.
Huomioitavaa! Noin kilometri ennen Leppäkosken uimarantaa alkaa Puujoen koskiosuus, joka on pituudeltaan noin 300 metriä. Varhain keväällä tai tulvien aikana virtaus on voimasta, mutta rauhoittuu kesää kohti, jolloin koski on vaivatonta ylittää. Lähestyttäessä koskea Jokimaan suunnalta valitse sillan alle tultaessa oikean puoleinen alituskohta, jossa ei ole isoja kiviä.
Kesijärvi – Toivanjoki – Alasjärvi 9 km
Toivanjoen melontareitin pituus on 8,7 km. Rauhallisesti virtaavaa uomaa voi meloa kumpaankin suuntaan, mutta jos valitsee myötävirran, on luonteva aloituspaikka Kesijärven Lepokallion vene- ja uimaranta. Parkkipaikan ja wc-tilojen lisäksi uimarannalta löytyy mm. evästelypöytä.
Lepokallion venerannasta lähdettäessä on suunta helppo ottaa kohti voimalinjoja, joiden alta Toivanjoki kulkee. Kesijärven itäreunaa tarvitsee meloa vain noin varttitunnin ennen laskuojan alkua ja matkalla ehtii ihastella myös vanhaa tiilitehdasmiljöötä. Toivanjoen suu aukeaa leveänä uomana ja sellaisena se soljuu hitaasti koko matkan ajan.
Joen reunat ovat korkealla ruovikolla kehystettyjä lintubongarin paratiiseja. Kiikarit kannattaakin olla kaulassa, sillä monenmoisten vesilintujen kirjo on taattu. Keväiseen aikaan kasvukauden alussa ruovikon yli näkee pitkälle ja luhdan keskellä voi seurata kurkien verkkaista kävelyä. Eniten lintujen monimuotoisuutta löytää suojellulta Toivanjoen lintukosteikolta, jonka tunnistaa metsänreunassa seisovasta korkeasta lintutornista. Soistuneelle kosteikkoalueelle on kaivettu vuonna 2014 lisää avovesialueita linnuille suojaisiksi pesintä- ja ruokailualueiksi. Kurjen lisäksi kosteikolta voi bongata esimerkiksi kaulushaikaran, kuovin tai ruskosuohaukan.
Taukopaikkoja Toivanjoessa on harvassa. Melontareittiin on merkitty suunnilleen puoleen väliin idyllinen puusilta, jonka pieleen kanootti on helppo vetää. Sillan leveillä kaiteilla on mukava istuskella eväitä syömässä sekä nauttia kesäisestä päivästä ja upeasta jokimaisemasta.
Lintukosteikon jälkeen metsän reunat jyrkkenevät ja oikealla puolella jokea nousee jylhä kallioseinä, Takalankallio. Pian sen jälkeen joki liittyykin jo osaksi Alasjärven Kuosarinlahtea. Hetken melottua edessä levittäytyy Alasjärven selkä ja vastarannalla helposti erottuva Puuhamaa. Myös Tervaniemen kaunis keltainen kartanorakennus näkyy hyvin järvelle, samoin kuin vieressä sijaitseva melontareitin loppupiste, Suruttoman uimaranta. Rannan läheisyydessä on laavu, jossa voi hetken levähtää ennen kanootin kantamista ylämäkeen uimarannan parkkipaikalle.
Vaativuus: Reitin melonta-aika on noin 2 tuntia ja se on vaativuudeltaan helppo.
Lisätietoja ja digitoitu reittikartta visithame-sivulla sekä Digitrail-sovelluksessa
Kernaalanjärvi – Hiidenjoki – Miemalanselkä 15 km
Hiidenjoki virtaa rauhallisesti Kernaalanjärveltä Miemalanselälle Hämeenlinnaan päin. Melonta Hiidenjoella soveltuu aloittelijoille tai kuntoilun vuoksi meloville, sillä reitillä ei ole koskiosuuksia. Hiidenjoen alkupäässä Turengin kohdalla on joen varsilla asutusta ja mökkejä, muutoin reitti mutkittelee luonnon helmassa, erämaisen suoalueen läpi. Rantautuminen muille kuin osoitetuille rantautumispaikolle on vaikeaa, koska joen rannat ovat runsaan kasvillisuuden peitossa ja osittain soistuneet. Huomioitavaa! Hiidenjoella Hämeenlinna – Leppäkoski välillä kulkee virallinen venereitti, joten melojien kannattaa meloa rantojen läheisyydessä.