Laurinmäen Vähä-Kurjen torppa kesäaikaan.

Vähä-Kurjen torppa

Vähä-Kurjen torppa perustettiin 1700-luvun lopussa Vanantaan kartanon maille. Torpparimuseossa oleva rakennus kuitenkin valmistui vuonna 1889, jolloin Aadolf Juhonpoika ja hänen vaimonsa Maria Matintytär asuivat torppaa. Aadolf Juhonpojan kuoltua vuonna 1917 otti hänen vanhin poikansa Aadolf Aadolfinpoika torpan haltuunsa. Torppa oli asuinkäytössä aina vuoteen 1951 asti, jolloin Aadolf kuoli pitkän sairauden seurauksena. Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Laurinmäelle vuonna 1964.

Rakennus on perinteinen hirsinen paritupa. Paritupa oli 1600-luvulta lähtien yleisin talotyyppi Suomessa. Rakennuksen kummassakin päässä on tupa ja keskellä porstuan eli eteisen perällä kamari. Porstuan oikean puoleinen tupa oli puhdetöiden eli käsitöiden keskus. Siellä naiset mm. kehräsivät ja kutoivat, miehet puolestaan tekivät puutöitä. Isäntäperheen väki myös nukkui täällä. Talon vasemman puoleinen tupa oli varattu ruoanlaittoon ja taloustöihin. Talonväki kokoontui syömään pöydän ääreen ja mahdollinen palvelusväki yöpyi tässä tuvassa.

Talon satulakatto on peitetty pärein, jotka yleistyivät katemateriaaliksi 1800-luvun loppupuoliskolla. Julkisivulla on avokuisti, joka levisi talonpoikaistaloihin 1800-luvulla.

Vähä-Kurjen torpan pakari