Lehto ja sen kasvit

Lehto on rehevin ja runsaslajisin metsätyyppimme. Lehtoja on vain vajaa prosentti Suomen metsistä, mutta silti metsien uhanalaisista lajeista yli puolet on lehtolajeja. Lehtojen lajirikkaus johtuu ravinteikkaasta maaperästä ja edullisesta pienilmastosta. Lehdot ovat kasvaneet paikoille, joissa kivennäismaa on emäksinen tai vain niukasti hapan ja joissa pienilmasto on suotuisa ja tarpeeksi kostea.

Lehtojen maannos on ruskomaa, joka on syntynyt lehtien maatuessa runsasravinteiseksi ja happamuudeltaan neutraaliksi mullaksi. Lehtojen pintamaassa eloperäinen aines on sekoittunut kivennäismaahan. Lehtojen ruskomaa on ravinteikkaampaa kuin kangasmetsille tyypillinen maannos podsoli. Podsolimaannos on kerrostunut, koska happamassa maassa ei elä hajottajaeläimiä, jotka sekoittaisivat maata kuten lehdoissa.

Lehdot ovat harvinaistuneet, kun suotuisten kasvuolojen takia paljon lehtometsää on raivattu pelloiksi. Nykyään lehtoja uhkaavat hakkuut ja kuusettuminen. Kuusi on yleistynyt lehtoalueilla, koska sitä on suosittu metsänistutuksissa. Kuusen hapan karike happamoittaa lehdon maaperää, ja kuuset varjostavat lehdon kasvillisuutta.

Kotkansiipi

Kotkansiipi

Kotkansiipi (Matteuccia struthioides) on suurin Suomessa esiintyvä saniainen. Se kasvaa tyypillisesti tiheinä ja laajoina kasvustoina kosteissa lehdoissa, lehtokorvissa ja purojen varsilla. Kotkansiipi viihtyy varjoisilla ja runsasravinteisilla kasvupaikoilla, esimerkiksi luonnontilaisten korpipurojen varrella, jossa lehtipuiden karike on vuosikymmenten varrella maatunut ravinteikkaaksi mullaksi. Kotkansiipi on yleinen myös koristekasvina.

Kotkansiipi kasvaa n. 50-150 cm korkeina suppilomaisina kimppuina, joiden keskustasta kohoavat ruskeat pesäkelehdet. Kotkansiiven vihreät lehdet kasvavat nopeasti keväällä maan sulettua. Kotkansiipikasvusto onkin upeimmillaan keväällä, kun lehdet ovat kevään vihreät ja lehtilapojen päät ovat kerämäisesti kierteellä.

Kotkansiipi leviää pääasiassa suikertavan maavartensa avulla. Maavarresta kasvaa uusia lehtiruusukkeita aina pienen matkan päähän emokasvista. Kotkansiipi on näyttävimmillään muutaman vuoden ikäisenä, kun lehtiruusukkeessa on paljon lehtiä.

Kotkansiipeä kasvaa tällä paikalla kapeana kaistaleena puron varrella. Paikoittain kotkansiipien joukossa kasvaa myös muita saniaisia, hiirenporrasta, ja siellä täällä myös kivikkoalvejuurta.

Käenkaali (Ketunleipä)

Saniaisten lisäksi puronvarressa kasvaa mm. lehtopalsamia, nokkosta, vuohenputkea, käenkaalia, rönsyleinikkiä ja mesiangervoa. Puulajeista puronvarressa kasvaa alueen tavallisimman puun kuusen lisäksi harmaaleppää ja koivua.