Lumpunrepijöitä työssään 1900-luvulla

Lumppulinna

Tehdasta vuosikausia palvellut lumppurepimö paloi 1920. Uusi, arkkitehti K. J. Ahlskogin suunnittelema repimö valmistui 1923 ja siitä tehtiin niin komea, että rakennusta alettiin kutsua Lumppulinnaksi. Isoksi tehty rakennus kertoo siitä, että lumppujen uskottiin säilyvän raaka-aineena vielä pitkään, vaikka muualla oli jo siirrytty paljolti puuselluloosaan.

Pellavalumppu revittiin käsin mahdollisimman pieniksi palasiksi. Repiminen oli naisten työtä ja sen vuoksi tehtaan palveluksessa oli poikkeuksellisen paljon naisia. Jatkotyöstö tapahtui koneellisesti höyryvoimalla, jota saatiin polttamalla puuta. Höyrykoneista energia siirrettiin eteenpäin hihnastolla ja rattailla
Nykyään Lumppulinna on kokonaan paperitehtaan omassa käytössä.