Historia

Janakkalassa on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla, mistä kertovat mm. lukuisat kaivauslöydöt. Uusia löytöjä on tehty viime vuosiin saakka. Syksyllä 2013 Hyvikkälästä löydettiin miekkamieheksi nimetty luuranko, kaksi miekkaa ja muuta esineistöä.

Janakkalassa sijaitsee myös useita linnavuoria, joista tunnetuin on Hakoisten Linnavuori. Vasta vuonna 2013 sen läheltä löydetty Hangastenmäki todettiin myös linnavuoreksi.

Myöhemmin Janakkalan maisemaan ja talouteen liittyivät olennaisesti kartanot, pitäjä on ollut yksi Suomen kartanorikkaimmista kunnista.

Janakkalan kartanoita ovat mm:

  • Hakoisten kartano
  • Harvialan kartano
  • Hiiden kartano
  • Hyvikkälän /Hällilän kartano
  • Irjalan kartano
  • Kernaalan kartano
  • Konttilan kartano
  • Kuumolan kartano
  • Leppäkosken kartano
  • Löyttymäen kartano
  • Monikkalan kartano
  • Rehakan kartano
  • Sauvalan kartano
  • Tervakosken kartano
  • Toivan kartano
  • Vanantaan kartano
  • Viralan kartano

Janakkalan myöhäisempään kehitykseen vaikutti olennaisesti Suomen ensimmäinen rautatie, joka avattiin 1862. Maalaispitäjäksi Janakkala teollistui hyvin varhain. Tervakoski syntyi jo vuonna 1818 perustetun paperitehtaan ympärille, Leppäkoski kasvoi tiiliteollisuuden varassa ja Turenki myöhemmin sinne perustettujen sokeri- ja jäätelötehtaiden ympärille.

Tunnettuja janakkalalaisia historian henkilöitä ovat

Ida Aalberg

Ida Aalberg oli suomenkielisen teatterin ensimmäinen varsinainen tähti. Hän syntyi Janakkalan Leppäkoskella kartanon rengin, Antti Ahlbergin ja hänen vaimonsa Charlotta Lindroosin toiseksi vanhimpana lapsena. Antti Ahlberg siirtyi 1850-luvulla rakentamaan Helsinki-Hämeenlinna rautatietä ja hänet valittiin ratamestariksi, jolloin perhe muutti radan varrella sijaitsevaan omaan mökkiin.

Lisää Idasta museon sivuilla.

Uno Cygnaeus

Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa 12.10.1810. Lapsuutensa hän asui Janakkalassa Leppäkosken kartanossa, jonka hänen isänsä omisti. Unosta tuli filosofian maisteri vuonna 1836 ja papiksi hänet vihittiin vuonna 1837. Uransa aikana hän toimi mm. pappina Amerikassa sekä vankilasaarnaajana. Nämä kaikki kokemukset vaikuttivat hänen näkemyksiinsä ja muokkasivat sitä kautta suomalaista kansakoulua. Koulumaailma tuli tutuksi opettajana sekä seminaarinjohtajana Jyväskylässä. Kansakoulujen ylitarkastaja ja kouluhallituksen jäsen hänestä tuli vuonna 1870.

”Suomen kansakoulun isä” uskoi käytännölliseen kasvatukseen. Hän painotti erityisesti kädentaitoja ja sitä, että uskonnon rinnalle tuli asettaa muitakin oppiaineita. Hän nosti korkealle ruumiillisen kasvatuksen ja käytännöllisten aineiden merkityksen. Lisäksi hän uskoi naisten koulutukseen ja korosti tyttöjen oikeutta opintoihin. Koulutuksen hän näki keinona vähentää ihmisten välisiä säätyeroja.

Leppäkosken koulun vihkiäisissä vuonna 1883 hän piti juhlapuheen, missä totesi ”ilolla ja jalouden tunteella” seuranneensa kansakouluasian kehittymistä lapsuutensa kotikunnassa. Vuonna 1966 suomenkielisen kansakoulun satavuotisjuhlavuonna paljastettiin Uno Cygnaeuksen muistopatsas Leppäkosken koulun pihalla. Uno Cygnaeus kuoli varsin korkeassa iässä 15.10.1888.

Janakkalan historiasta ilmestyi 2015 Jarmo Peltolan kirjoittama teos: Pääradan ja kolmostie kunta. Kirja on myynnissä Janakkalan kirjastoissa sekä kunnantalolla.

Janakkalan historiaan voi tutustua myös Laurinmäen torpparimuseolla.