Joryblogit
Ajatelmia Janakkalan johtoryhmäläisten kynästä.
16.2.2026
Pidätkö sinä vesihuoltoa itsestäänselvyytenä? Ei pitäisi
Melina Mallat, toimitusjohtaja, Janakkalan Vesi
Suomessa talousvesi on maailman parasta, mutta sen turvaaminen vaatii osaamista, työtä ja toimivaa lainsäädäntöä.
Edellisellä lomallani ulkomailla ensimmäinen asia, jota tuli koti-Suomesta ikävä, oli suomalainen juotava talousvesi. Monissa maissa hanavesi ei ole juotavaa, ja vatsataudin riski on todellinen. Suomessa taas voimme luottaa siihen, että hanasta tulee puhdasta ja turvallista vettä – vuoden jokaisena päivänä. Se on valtava etuoikeus. Mutta ehkä juuri siksi pidämme toimivaa vesihuoltoa liian helposti itsestäänselvyytenä.
Vesihuolto on kriittinen peruspalvelu, joka mahdollistaa arjen, yritystoiminnan ja kunnan kasvun. Sen taustalla on laaja kokonaisuus: veden laadun jatkuva tarkkailu, verkostojen ennakoiva ylläpito, varautuminen poikkeustilanteisiin ja investoinnit tuleviin vuosikymmeniin. Suurin osa tästä työstä on näkymätöntä. Kun kaikki toimii, ei vesihuoltoa huomata. Vesihuollon häiriötilanteessa huomaa heti, kuinka riippuvaisia olemme toimivasta vesihuollosta.
Vesihuollossa korostuu ennen kaikkea varautuminen. Vuoden 2026 alussa uudistunut vesihuoltolaki edellyttää entistä tarkempaa omaisuudenhallintaa ja varautumista vesihuoltolaitoksilta, jotta vesihuolto toimii kaikissa olosuhteissa. Vesihuollon tehtävä on pysyä vakaana myös silloin, kun talouden näkymät ympärillä muuttuvat.
Vesihuollon investoinnit ovat pitkän aikavälin työtä. Korjausvelkaa ei voi kasvattaa loputtomasti ilman seurauksia. Verkostot ja laitteistot ovat elintärkeitä, ja niiden kunto vaikuttaa suoraan toimintavarmuuteen. Siksi vesihuollon taloutta on myös suunniteltava vuosikymmeniksi eteenpäin. Suunnitelmalliset investoinnit pitävät kustannukset hallinnassa ja ehkäisevät kalliita häiriöitä tulevaisuudessa – samalla kun kunnan talous hakee tasapainoa, vesihuollon rooli on varmistaa oma vakautensa ja ennakoitavuutensa.
Toimiva ja luotettava vesihuolto on arkinen turva, jota ei huomaa ennen kuin se puuttuu. Se on perusta asumiselle, yritystoiminnalle ja rakentamiselle, ja se tukee kunnan elinvoimaa silloinkin, kun talouden näkymät ovat haastavat. Juuri tämä vakaus tekee vesihuollosta kunnan huomaamattoman mutta äärimmäisen tärkeän kivijalan.
Kun lomalla kaipasi tuttua talousvettä, muisti hyvin, miksi tätä työtä tehdään. Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys – pidetään siitä yhdessä huolta myös tulevaisuudessa.
14.1.2026
Annatko algoritmien päättää mitä tiedät?
Leena Joutsenniemi, viestintäpäällikkö
Oi niitä aikoja, kun koko Suomi kokoontui iltaisin seuraamaan samoja tv-uutisia ja aamukahvipöydissä luettiin seuduittain yhtä ja samaa paikallislehteä. Kaikki olivat keskimääräisesti saman tiedon äärellä ja kun siihen paikallislehteen laittoi ilmoituksen vaikkapa tapahtumasta, asia tuli varsin hyvin kaikkien tietoon.
Toista se on tänään.
Viestintäkanavia on hallitsematon määrä ja sijainnista riippumatta on yhtä helppoa lukea Financial Timesin pörssiuutisia kuin paikallispärinöitä. Median ja somen äärellä vietetään jopa 10 tuntia päivässä, mutta moni suodattaa lukemaansa uutissisältöä seuraten yksinomaan itseään kiinnostavia aiheita.
Huolestuttavinta on kuitenkin uutisnälän tyydyttäminen yksinomaan somella. Tämä on tyypillistä erityisesti kännykkään kiinni kasvaneella z-sukupolvella. Algoritmit rakentavat kullekin käyttäjälle omannäköistänsä kuplaa, missä saattaa olla mukava elellä, mutta maailmankuva jää kovin kapeaksi. Vaikka Euroopassa somejätit eivät vielä olekaan faktantarkastuksesta voineet luopua, myös disinformaation leviämisen mahdollisuus on ilmeinen eikä vauhdilla lisääntyvä tekoälysisältö tilannetta suinkaan helpota. Lisäksi feed, somen uutisvirta, täyttyy omien seurattavien sijaan mainoksista ja muista tyrkylle tuoduista ehdotuksista.
Viestijälle toimintakenttä näyttäytyy läpikulkemattomana viidakkona. Miten ihmeessä enää saa kiikutettua omat viestit viidakon läpi oikeille vastaanottajille, joista kukin elää omannäköisessä kuplassaan?
Kuntaviestijän sanoma ei myöskään kisaa mediaseksikkyydellä viihdekategoriassa tai uutisarvolla klikkiotsikoiden seassa. Se saattaa silti koskettaa kuntalaisen elämää hyvinkin paljon.
Kunnan järjestämistä tapahtumista kuulee harmittavan usein jälkipuintia, että olisinpa tiennyt, miksei tästä kerrottu missään! No ihan varmasti on kerrottu, kaikissa mahdollisissa käytössä olevissa kanavissa. Mutta jos luottaa yksinomaan siihen, että algoritmi tuo omaan feediin kaiken itseä kiinnostavan, jää paljosta paitsi.
Mitä tapahtumiin tulee, loppuun käytännöllinen vinkki.
Niin Janakkala, muut Kanta-Hämeen kunnat kuin myös VisitHäme on siirtymässä yhden tapahtumakalenterin taktiikkaan. Tuo tapahtumakalenteri on Menoinfo, jonne löytyy jo linkki mm. Janakkalan nettisivuilta. Ota kalenteri – ja tietenkin myös janakkala.fi – aktiiviseen seurantaa, niin tiedät mitä kotiseudulla tapahtuu.
Nähdään livenä – tapahtumissa!
11.12.2025
Jäätävien valintojen edessä
Mika Silvennoinen, sivistysjohtaja
Sain palata entiseen kotikuntaani Janakkalaan töihin viime keväänä. Se on tuntunut henkiseltä kotiinpaluulta, vaikka fyysinen koti nykyään toisaalla onkin. Monet niistä asioista mistä Janakkalassa pidin ja pidän ovat onneksi tallella. Mutta moni asia on myös muuttunut esimerkiksi kuluvan vuosituhannen alkuun verrattuna. Yksi suurimmista muutoksista koskee väestörakennetta. Sama ilmiö, joka ravisuttelee taloutta ja rakenteita globaalisti ja kansallisesti, koskee myös Janakkalaa. Vanhusväestön suhteellinen määrä ja palvelutarpeet lisääntyvät voimakkaasti samaan aikaan kun syntyvyys on romahtanut Suomessa 1800-luvun tasolle.
Toista oli vielä vuonna 2004, kun muutimme perheen kanssa Tervakosken Tammirantaan. Tuolloiset kotikorttelimme olivat useamman vuoden ajan koko maakunnan voimakkaimmin kasvanutta asuinaluetta. Lapsille riitti leikkikavereita, kun melkein jokaisessa uudessa pihassa pyöri 2-4 lasta. Sen sijaan palvelut eivät meinanneet pysyä kasvun perässä. Kun esikoisemme aloitti koulun, oli 1. luokalla yli 30 oppilasta, mikä ei ole hyvä asia. Nyt Tammirannan monista taloista ovat lapset lähteneet maailmalle. Tämän hetkisen tilanteen mukaan Tervakoskella peruskoululaisten määrä vähenee yli 40 prosenttia seuraavan seitsemän vuoden aikana, ellei merkittävää muutosta syntyvyyden ja muuttoliikkeen osalta tapahdu. Ja koska koko Suomessa lapsia on syntynyt viime vuosina reilusti vähemmän, myös muuttoliikkeen pitäisi olla merkittävää, että lasten lukumäärä nousisi riittävästi. Onneksi syntyvyyden osalta neuvolan tuoreimmat tiedot lupaavat ”Tervaankin” ainakin pientä kasvua.
Lasten ja nuorten määrän vähentyminen ei koske suinkaan vain Tervaskoskea, vaan se haastaa koko Janakkalan kuntaa ja palveluidemme tuottamista. Tämän hetkisten tietojen mukaan kunnan perusopetuksen oppilasmäärä laskee yli 30 % ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Ainakin toistaiseksi viimeiset ”suuret ikäluokat” aloittivat koulutiensä viime elokuussa ja tämän jälkeen näkyvissä olevan alamäen jyrkkyys onkin Kalpalinnan rinteiden luokkaa.
Kansantaloutemme on juuri siirretty erityisluokalle, huoltosuhteemme huolettaa huolella ja eduskunnassa on sovittu vaalikausien ylittävästä velkajarrusta. On täysin selvää, että tämä kehitys tulee tuntumaan myös kuntatalouden tasolla entistä kylmempänä kyytinä. Janakkalan saamat valtionosuuseurot tulevat pienentymään merkittävästi joka tapauksessa lasten ja nuorten määrän vähentymisen perusteella. Ja tämä haastaa tulopohjaamme jo nyt ratkaistavanamme olevien sopeuttamis- ja investointitarpeiden lisäksi.
Nyt onkin uskallettava tehdä kunnan uuden strategian mukaisia rohkeita valintoja niin palveluiden kuin niiden järjestämistapojenkin osalta. Perinteisesti tätä koskeva debatti kulminoituu kyläkouluihin ja kouluverkkoon. Toivon laajaa keskustelua kuitenkin myös varhaiskasvatuksen korjausinvestoinneista, palveluiden laadusta, hallinnon digitalisaatiosta sekä ei-lakisääteisten toimintojen (esim. avoin varhaiskasvatus, koulujen iltapäivätoiminta, lukio, kansalais- ja musiikkiopisto) tulevaisuudesta.
Näin joulun alla tuntuu kurjalta synkistellä. Se miksi tätä kirjoitan, liittyy omaan käsitykseni muutoksen tarpeellisuudesta. Asiat eivät voi jatkua entisellään, mutta hieno asia on se, että me voimme myös itse vaikuttaa tulevaan.
Toivotankin lukijoille kaikesta huolimatta hyvää joulua sekä Rohkeiden Valintojen Vuotta 2026.
17.10.2025
Kuuleeko kunta? – ajatuksia osallisuudesta
Hanna Paikkala, hyvinvointijohtaja
Haluamme, että kuntalaiset voivat vaikuttaa, tulla kuulluksi ja kokea, että heidän mielipiteillään on merkitystä. Mutta mitä se osallisuus oikeasti tarkoittaa ja ennen kaikkea – miten me voisimme kuulla kuntalaisia paremmin?
Osallisuus ei ole vain hallinnollista käsitteistöä, vaan siinä on kysymys kunnan toiminnan perusedellytyksistä, demokratian ja itsehallinnon toteutumisesta. Kunta on olemassa asukkaitaan varten, ja sen vahvuus rakentuu siitä, kuinka hyvin se pystyy kuulemaan ja ymmärtämään ihmisten arkea.
Kuulemisesta kohtaamiseen
Usein kuntalaisten kuulemista ajatellaan vanhus- ja vammaisneuvoston tai nuorisovaltuuston osallisuutena, palautelomakkeina, kyselyinä, aloitteina tai lausuntoina. Ne ovat tärkeitä demokratian toteutumisen keinoja, mutta osallisuuden kokemus alkaa vasta silloin, kun kohtaamme ja kuulemme ihmisiä aidosti.
Olemme viime vuosina Janakkalassa pyrkineet kehittämään tapoja, joilla kuuleminen muuttuu kohtaamiseksi. Yksi merkittävä kehittämisen suunta on Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli, jonka avulla olemme pysähtyneet miettimään, miten lasten ja nuorten ääni todella kuuluu ja näkyy kunnan päätöksenteossa ja palveluiden järjestämisessä.
Lapset ja nuoret ovat kunnan asukkaita siinä missä aikuisetkin. Heidän näkemyksensä voivat joskus yllättää, mutta ovat aina viisaita – ja aina tärkeitä. Kun lapsilta ja nuorilta kysyy, millainen on hyvä kotikunta, vastauksissa toistuvat teemat: turvallisuus, ystävät, perhe ja luonnonläheisyys. Samat teemat näkyvät strategiakyselyn vastauksissa; kotikunta on turvallinen, yhteisöllinen, siitä voi olla ylpeä ja sen kehittämisessä halutaan olla mukana.
Vanhempien verkosto – uusi silta arjen kokemuksille
Kunnalla on seurakunnan kanssa toiminut pitkään hyvänä yhteistyön muotona ikäihmisten verkosto. Paikalliset järjestöt ovat toimineet siellä suurena voimavarana ja viestintä sekä vuorovaikutus ovat toimineet hyvin.
Uutena avauksena olemme rakentamassa vanhempien verkostoa. Sen tavoitteena on koota yhteen eri ikäisten lasten ja nuorten vanhempia jakamaan kokemuksia ja arjen näkökulmia. Verkoston kautta haluamme luoda matalan kynnyksen kanavan – paikan, jossa vanhemmat voivat kertoa, mikä toimii ja missä olisi parannettavaa. Verkosto on keino myös tukea perheitä vanhemmuudessa, toimia mahdollistajana ja yhteistyön rakentajana.
Perheillä on vahva halu osallistua, mutta aika ja jaksaminen voivat olla esteenä. Siksi verkoston toimintaa rakennetaan joustavasti – mukana voi olla silloin, kun se itselle sopii. Osallisuus ei siis edellytä kokouksia tai virallisia puheenvuoroja, vaan se voi tapahtua vaikkapa sähköisesti tai pienissä arjen tapaamisissa.
Osallisuus on myös tunnetta
Osallisuus on myös tunnetta, ei vain rakenteita tai menetelmiä. Se on tunne siitä, että oma ääni kuuluu, että minua arvostetaan ja että voin vaikuttaa.
Kuntalaisten kuuleminen ei ole erillinen projekti tai määräaikainen hanke. Se on jatkuvaa oppimista ja yhteistä kehittämistä. Kuljemme kohti tavoitetta, jossa kuntalainen ei ole vain palveluiden käyttäjä vaan aktiivinen toimija – oman elinympäristönsä kehittäjä. Kunnassa on paljon hiljaista tietoa – kokemuksia, ideoita ja näkemyksiä, jotka löytyvät ihmisten arjesta. Siksi osallisuuden vahvistaminen on paitsi demokratian periaate, myös käytännöllinen tapa tehdä asioita paremmin.
Ja ehkä juuri siinä on osallisuuden ydin: ei pelkästään siinä, että ihmiset saavat sanoa mielipiteensä, vaan siinä, että he kokevat olevansa mukana luomassa tulevaisuuden kotikuntaansa.
19.9.2025
Janakkala elää ihmisissään – ja jokainen meistä voi olla osa tätä tarinaa
Riikka Moilanen, kunnanjohtaja
Janakkala on enemmän kuin paikka kartalla. Sen juuret ovat mullassa. Se on yhteisö, joka kantaa menneisyyden viestiä tulevaisuuteen. Harva kunta voi ylpeillä yhtä rikkaalla historiallaan. Luonto on täällä aina ollut osa tarinaa. Luonto on osa ihmisten elinympäristöä, henkireikiä ja muistoja täynnä olevia kulkureittejä. Se tarjoaa rauhaa, inspiraatiota ja tilaa hengittää.
Elinkeinoelämä on Janakkalassa monipuolista. Täällä toimii niin pieniä perheyrityksiä kuin teollisuuden isoja toimijoita. Hyvä sijainti Hämeenlinnan ja Riihimäen välissä, valtatie 3:n ja pääradan varrella, tekee kunnasta houkuttelevan paikan niin yrityksille kuin työntekijöillekin. Elinvoima ei kuitenkaan synny itsestään ja yhteistä tekemistä riittää edelleen, jotta Janakkala tulevaisuudessa vahvistuu.
Janakkala elää ihmisissään – ja jokainen meistä voi olla osa tätä tarinaa. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta ovat sydän, joka sykkii Janakkalassa vahvana. Kun pidämme huolta historiastamme, luonnostamme ja toisistamme, rakennamme kuntaa, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa joukkoon.
Elämme tällä hetkellä keskellä isoa muutosta. Väestörakenne muuttuu, palvelutarpeet kasvavat ja taloudelliset resurssit kiristyvät. Samaan aikaan elinvoiman ylläpitäminen ja houkuttelevuus asuin- ja yrityspaikkana edellyttävät pitkäjänteistä suunnittelua. Tästä syystä tarvitaan suunta ja yhteinen tahto. Siksi valmistelemme parhaillaan Janakkalan uutta strategiaa, joka ei saa olla vain asiakirja. Se on kompassi, joka ohjaa tekemistä, päätöksentekoa, arjen valintoja ja kunnan kehittämistä. Strategia antaa yhteisen suunnan, jotta osaamme tehdä oikeita valintoja oikeaan aikaan – resurssiviisaasti ja asukkaita kuunnellen.
Strategian valmistelu on tilaisuus pysähtyä, kuunnella kuntalaisia. Toivottavasti mahdollisimman moni on mukana tässä avoimessa strategian valmistelussa!
Tervetuloa mukaan!