Unicef Lapsiystävällinen kunta

Ajankohtainen nosto

Lapset ja nuoret ovat vakavasti otettavia kunnallisia vaikuttajia siinä missä aikuisetkin

Janakkalan on mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa, joka auttaa kuntia varmistamaan lapsen (alle 18 v.) oikeuksien toteutumisen. Tavoitteena ovat pysyvät, rakenteelliset muutokset kunnan toiminnassa.

Lapsen oikeuksia ovat mm. oikeus saada tietoa ja oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Mielipiteet on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

On tärkeätä, että kaikki lapset voivat osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Osallistumiselle voidaan luoda yhdessä sellaiset tavat, että jokainen löytää itselleen sopivan kanavan ja tavan vaikuttaa. Kokemus osallistumisesta syntyy vasta sitten, kun osallistuja saa tietää tai kokea osallistumisensa vaikutukset. Jos aina vain kysytään ilman tietoa vastausten vaikutuksesta, niin osallistumisinto hiipuu.

Suomalaisen demokratian heikkoutena voidaan pitää yhteiskunnallisen osallistumisen eriarvoistumista ja yhteiskunnallista passivoitumista. Parempaa tulevaisuutta luodaan uudistamalla ennakkoluulottomasti vaikuttamisen tapoja mm. lisäämällä lasten, nuorten, työntekijöiden, kehittäjien ja päätöksentekijöiden vuorovaikutusta.

Lapset ovat ilmaisseet halukkuutensa ja kykynsä ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin. Alla on koottuna viime vuosien kyselyjen päätuloksia. Seuraava siirtovuoro on aikuisilla. Janakkala on nuorekas päätöksentekijä ottamalla lasten näkökulmat aidosti mukaan päätöksentekoon ja toimintaan sekä uudistumalla lasten kanssa!

Uskotaan jo! 

Lapset ja nuoret tuovat samoja asioita esille eri kyselyjen ja foorumeiden kautta. Tärkeimpinä asioina ovat nousseet esille seuraavat:

  • Kiusaamisen on loputtava! Se on aikuisten vastuulla, ja se on lopetettava yhteistuumin lasten ja nuorten kanssa.
  • Lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa aidosti, ja se pitää ottaa tosissaan.
  • Lapsille ja nuorille tulee kertoa asioista selkeällä kielellä ja ymmärrettävällä tavalla.

Kyselyt ja foorumit ja niiden tuloksia

Lapsiystävällinen kunta -mallin alkukartoitus (2020)

Kyselyyn osallistui yli 1300 lasta ja nuorta.

Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntaa varmistamaan, että lapset ja nuoret saavat äänensä kuuluviin ja pääsevät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin.

Muutama nosto kyselyn tuloksista:

  • Kiusaamisen lopettaminen valittiin lapsiystävällinen kunta -mallin päätoimenpiteeksi.
  • Lapset ja nuoret haluaisivat kertoa mielipiteensä useammin mm. opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyviin asioihin. Myös ympäristöön liittyvät asiat kiinnostavat.
  • Kokemus vaikuttamisen mahdollisuuksista on vähäisintä koulussa.
  • Kunnassamme on ainakin 101 lasta ja nuorta, jotka haluavat kertoa useammin mielipiteensä kunnan yhteisiin asioihin.

Koulufoorumi – aiheina kiusaaminen ja osallisuus (2022)

Koulufoorumiin osallistui kaksi edustajaa jokaisesta kunnan koulusta, eli yhteensä 28 lasta ja nuorta. Oppilaat olivat valmistautuneet foorumia varten kouluilla ja työskentelyä jatkettiin kunnantalolla yhdessä keskustellen ensin pienryhmissä ja myöhemmin koko porukalla.

Pienryhmien ja yhteisen keskustelun yhteenveto:

  • Kiusaamisesta pitää aina kertoa aikuisille, ja aikuisten tehtävä on lopettaa kiusaaminen.
  • Kiusattua pitää kuunnella ja antaa hänen vaikuttaa tilanteen käsittelytapaan.
  • Kiusaajia pitää auttaa, koska on joku syy olemassa, miksi he kiusaavat.
  • Sähköinen alusta, jonka kautta kiusaamisesta voisi ilmoittaa,helpottaisi kertomista.
  • Lapset ja nuoret haluavat oppilaskunnille ja nuorisovaltuustolle enemmän aitoa vaikutusvaltaa.
  • Lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa koulupäivien sisältöön: mm. opetusmenetelmiin, työtapoihin, ruokailuun, kokonaistyömäärään.
  • Lapset ja nuoret haluavat tietoa heille ymmärrettävällä tavalla ja myös tuottaa sitä esim. oman lehden välityksellä.
  • Palautelaatikot kouluilla ja yhteinen sähköinen alusta auttaisivat mielipiteiden kertomista.

Kehitetään juttuja -kysely (2022)

Kyselyt toteutettiin ryhmäkyselyinä oppilaskuntien jäsenille, nuorisotilojen (Varikko ja Satama) nuorille sekä nuorisovaltuustolle. Kyselyyn osallistui lapsia ja nuoria Harvialasta, Tervakoskelta, Turengista sekä Viralasta, ja siihen vastasi 191 lasta ja nuorta, ryhmiä yhteensä 14.

Kyselyn tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten tarpeita liittyen viestintään, viestinnän kanaviin ja vaikuttamisen tapoihin, lasten ja nuorten tarvitsemaan apuun sekä siihen, mitä viranhaltijoiden ja päättäjien tulee ottaa huomioon, kun koulussa tai Janakkalassa tehdään lapsiin ja nuoriin liittyviä päätöksiä.

Kyselyn kautta tulleita terveisiä aikuisille:

  • Kohdatkaa lapset ja nuoret aidosti kuunnellen ja avoimin mielin.
  • Älkää nousko puolustuskannalle, kun lapset ja nuoret tekevät parannusehdotuksia tai antavat palautetta.
  • Arvostakaa lasten ja nuorten mielipiteitä ja näkemyksiä
  • Pohtikaa, onko Janakkalassa lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet todellisia?
  • Älkää pitäkö lapsia ja nuoria tyhminä.
  • Kysykää lasten ja nuorten mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Älkää siis toimiko niin, että teette päätöksen, ja kysytte vasta jälkikäteen lasten ja nuorten mielipiteitä asiasta, vaikka tiedätte, ettei ne tule vaikuttamaan päätökseen mitenkään.
  • Käykää lasten ja nuorten kanssa vuoropuhelua tasavertaisina kuntalaisina ja palvelujen käyttäjinä
  • Pyrkikää pois tavasta puhua lapille ja nuorille alentavasti.
  • Kuunnelkaa lapsia ja nuoria, älkää kyseenalaistako heidän kertomaansa
    – ottakaa asioista oikeasti selvää.
  • Jos nuorilta kysytään mielipidettä, olisi hyvä kertoa miten siihen suhtaudutaan, eikä kysyttäisi vain kysymisen takia, ilman että se vaikuttaa mihinkään.
  • Nuoret haluavat vaikuttaa vielä entistä enemmän kouluruokaan.
  • Nuorten mielipiteisiin pitää suhtautua vakavasti, mutta se riippuu myös päätöksestä ja siitä, kuinka iso asia on kyseessä.
  • Mitä enemmän joku aihe liittyy nuoriin, sitä tärkeämpää olisi heitä kuunnella. On tärkeää auttaa siinä, että nuori oppii itse perustelemaan mielipiteensä.
  • Nuorten kysymyksiin pitäisi suhtautua vakavasti eikä vähättelevästi.
  • Nuorten edustus kaikkiin pöytiin

 

Kouluterveyskysely (2021)

Kouluterveyskyselyyn vastasivat kaikki 5., 6., 8., 9. luokkalaiset ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat.

Kyselyn mukaan kiusaamista vähintään kerran viikossa oli kokenut

  • 4. ja 5. luokan oppilaista 10 % (ennen 6 %).
  • ja 9. luokkalaisista 7 %
  • lukion 1. ja 2. vuosikurssilaisista 4 %

Kyselyn mukaan kokemukset mahdollisuuksista osallistua koulupäivien suunnitteluun

  • 4. ja 5. luokkalaisten kokemana vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet vuodesta 2019.
  • ja 9. luokkalaisista pojista 19 % ja tytöistä 4 % kokee osallistumis- ja vaikutusmahdollisuutensa hyviksi.
  • Lukion 1. ja 2. luokkalaisista 6 % kokee vaikutusmahdollisuudet hyviksi.

Osallistumismalli

Lapsiystävällisen kunnan tavoitteiden mukaisesti laadimme lasten ja nuorten osallistumismallia edistämään lasten ja nuorten osallistumista. Mallin tavoite on tuoda lapset, nuoret, kehittäjät, työntekijät ja päätöksentekijät lähemmäksi toisiaan. Siinä esitellään tapoja ja malleja ottaa puolin ja toisin näkökulmia huomioon.

Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämiä oikeuksia

Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa.

 

Jaana Hymmi
Lapsiystävällinen kunta –koordinaattori
perhekeskuksen toiminnanjohtaja