Näkökulmablogit
Näkökulmia strategiatyöhön.
1.12.2025
”Kuntastrategia – päätöksenteon johtotähti”
Piia Aitto-oja, kunnanvaltuutettu, strategiatyön ohjausryhmän jäsen
Mietitäänpä aikaa ennen navigaattoreita ja maps-sovelluksia. Omasta nuoruudestani muistan, kun kesälomareissulle lähdettäessä paperikartta levitettiin auton konepellille ja siinä sitten koko seurueen voimin tutkittiin, mitä reittiä ajetaan seuraavaan pysähdyskohteeseen tai määränpäähän.
Entäpä aika, jolloin ei ollut edes paperikarttaa tai kompassia? Tuolloin elinpiirit olivat toki hyvin pienet, ja kauemmaksi lähdettäessä suuntaa otettiin tähdistä tai auringon laskusta. Eksymisen ja harhaan vaeltamisen riski oli suuri.
Me tarvitsemme elämässämme karttoja ja suuntimaa muuhunkin, kuin maantieteelliseen suunnistamiseen. Kunnallisen päätöksenteon yksi keskeisimmistä suuntaviivoista, kuntastrategia, tullaan Janakkalassa käsittelemään joulukuun valtuustossa.
Meillä on jäätävän hyvä ja rohkea uusi strategia, jossa ei puhuta euroista tai siitä, mikä palvelupiste säilytetään missäkin. Strategia on kuin taivaankansi, joka vaikuttaa kaikkeen virkamiesvalmisteluun ja ohjaa meitä päättäjiä. Vastuullinen päättäjä ei tee strategian vastaisia päätöksiä.
Kuntastrategia on:
Ohjaava. Strategian tulee ohjata kaikkea kunnallista valmistelua ja päätöksentekoa. Jos kuntalainen kysyy perusteluja päätöksille, on yksi vastaus aina: “koska me olemme näin strategiassamme linjanneet”.
Tarpeellinen. Strategiaa on turha tehdä vain tavan vuoksi tai pöytälaatikkoon pölyttymään. Irti todellisuudesta olevan tai liian abstraktin strategian laatiminen on resurssien tuhlaamista.
Aktiivinen. Strategia on työkalu, joka otetaan heti käyttöön ja sen tavoitteet ovat esillä koko vaalikauden ajan.
Vaikuttava. Strategian tehtävä on olla lähellä kuntalaisia, viranhaltijoita ja päättäjiä. Sen vaikutusten tulee näkyä ja kuulua. Strategian toteutumista on voitava arvioida erilaisin mittarein.
Avartava. Parhaimmillaan strategia avaa meidän silmiämme ja ajatteluamme näkemään päätösten vaikutukset koko kunnan hyväksi, ei vain oman agendan tai elinpiirin etujen ajamiseksi. Strategia on sama kaikille kuntalaisille, siksi sen johdosta tehtävien päätöstenkin tulee olla.
Loistakoon Janakkalan uusi strategia kuin tuo pohjoisen taivaan seitsentähtinen toivon tähdistö. Vaikka talouden ja maailmanpolitiikan saralla on melkoisen pimeää, näkyy siellä pienikin valo kirkkaana johtaen kulkijan oikeaan suuntaan.
Iloa, valoa ja rauhaa sinun joulun aikaasi!
27.11.2025
”Rohkeasti janakkalalainen nyt ja 2040 luvulla”
Petri Hakamäki, kunnanvaltuutettu, strategiatyön ohjausryhmän jäsen
Yleisellä tasolla kuntastrategia, visio ja arvot ovat perusta kaikelle päätöksenteolle kunnassa. Nämä ohjaavat luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden työtä sekä varmistavat, että päätökset tehdään pitkäjänteisesti ja kunnan kokonaisetua ajatellen. Vision tehtävä on kuvata tulevaisuuden tahtotilaa: millainen kunta haluaa olla vaikkapa 10–15 vuoden kuluttua. Arvot puolestaan kertovat, millä periaatteilla ja eettisillä lähtökohdilla kunta toimii.
Kun kuntastrategia on selkeä, päätöksenteko muuttuu johdonmukaisemmaksi. Se auttaa priorisoimaan resurssit, ohjaamaan taloutta ja valitsemaan kehittämishankkeet, jotka tukevat kunnan pitkän aikavälin tavoitteita. Strategian, vision ja arvojen avulla luodaan yhteinen suunta, joka parantaa päätösten läpinäkyvyyttä ja lisää kuntalaisten luottamusta kunnan toimintaan.
Jos strategiaa ei noudateta tai sen toteutumista ei seurata valtuustokauden aikana, päätöksenteko saattaa sirpaloitua ja päätöksiä aletaan tehdä lyhyen aikavälin tarpeisiin. Tällöin kunnan resurssit voivat hajautua tehottomasti, tavoitteet jäädä ristiriitaisiksi ja kaikki mahdollinen kehitystyö menettää johdonmukaisuutensa. Seurannan puute heikentää myös läpinäkyvyyttä ja kuntalaisten luottamusta, koska strategiset linjaukset eivät näy käytännön päätöksissä. Ilman suunnitelmallista toteutusta strategia jää helposti vain paperiksi pöytälaatikkoon, eikä se kykene ohjaamaan kunnan tulevaisuuden rakentamista.
Jos kunnan toimintaympäristö muuttuu olennaisesti tai jos alkuperäiset tavoitteet eivät enää vastaa kunnan todellista tilannetta, voisi kuntastrategian päivittäminen valtuustokauden aikana olla perusteltua. Päivitys voisi vahvistaa strategian ajantasaisuutta ja varmistaa, että päätöksenteko pysyy tarkoituksenmukaisena myös muuttuvissa olosuhteissa. Toisaalta liian tiheä muuttaminen puolestaab heikentäisi strategian pitkäjänteisyyttä. Siksi päivitysten tulisi perustua selkeään tarpeeseen ja päivityksiä tulisi tehdä vain systemaattisesti.
Janakkalassa on uuden valtuustokauden 2025-2029 aluksi lähdetty päivittämään kuntastrategiaa. Se on tarkoitus hyväksyä valtuuston kokouksessa 8.12. Strategian hyväksymisen myötä päästään aktiivisesti työskentelemään strategian edellyttämällä tavalla ja ensimmäinen työvaihe tulee olemaan uuden strategian, vision ja arvojen käyttöönotto kunnan päätöksenteossa ja kaikessa muussakin toiminnassa. Kunnan viranhaltijoiden, työntekijöiden sekä kaikkien luottamushenkilöiden osuus tässä kaikessa on merkittävä, koska meistä jokainen on paras kotikuntansa ja asuinpaikkansa markkinointikanava.
Toivon kaikille nykyisille sekä uusille kuntalaisille rohkeaa ja elämänmyönteistä matkaa kohti tasavertaisesti kaikki kuntalaiset huomioonottavaa Janakkalaa vuonna 2040. On etuoikeus olla janakkalalainen. Janakkalaan kun tulee niin tänne haluaa jäädä!
25.11.2025
”Valintoja janakkalalaisten hyväksi”
Marko Ahtiainen
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, strategiatyön ohjausryhmän jäsen
Kuntastrategia ei ole vain asiakirja – se on kompassi, joka ohjaa virkavalmistelua, päätösesityksiä ja päätöksentekoa kertoen, mihin suuntaan haluamme kulkea. Strategian tärkein tehtävä on viitoittaa tietä kohti menestyvää ihmisten, yritysten ja yhteisöjen Janakkalaa.
Janakkalan menestys rakentuu ihmisten ja kotitalouksien taloudellisesta vaurastumisesta, hyvinvoinnista ja mahdollisuuksista. Jokainen päätös – olipa kyse koulutuksesta, yritystoiminnan edellytyksistä tai palveluiden kehittämisestä – vaikuttaa siihen, kuinka kuntalaiset voivat elää turvallista ja vauraampaa elämää. Strategian tulee rohkaista ratkaisuja, jotka luovat työtä, osaamista ja kasvua.
Vetovoima syntyy siitä, että Janakkala on houkutteleva paikka asua, yrittää ja vierailla. Se tarkoittaa toimivaa infrastruktuuria, laadukkaita palveluja ja ympäristöä, jossa ihmiset viihtyvät. Strategia ohjaa meitä investoimaan viisaasti – ei vain tämän päivän tarpeisiin, vaan myös huomisen mahdollisuuksiin. Meidän on hyvä ymmärtää ja järkevää tunnustaa, että kotitalouksien ja yritysten vaurastuminen vahvistaa kunnan mahdollisuuksia ja päinvastoin.
Rohkeus on strategian sydän. Kaikki päätökset ovat helppoja, jos suunta on yhteinen ja talouden realiteetit ymmärretään pitkän aikavälin hyöty mielessä. Se voi tarkoittaa uuden teknologian hyödyntämistä, tehokkuutta lisääviä ratkaisuja, joistakin julkisin varoin kustannetuista palveluista luopumista tai palveluiden uudistamista. Tulevaisuus on oven takana – meidän on uskallettava tarttua siihen. Samalla on tärkeää tunnustaa, että pääosa ihmisten päivittäisistä palveluista tuotetaan yksityisellä sektorilla, jossa kunnan tehtävä on olla osaltaan mahdollistaja.
Janakkalan kuntastrategia voi olla mahdollisuus: teemmekö päätöksiä, jotka vahvistavat kuntalaisten vaurautta, hyvinvointia ja rakentavat yhteisömme menestystä? Yhdessä voimme varmistaa, että Janakkala on elämänvoimainen ja houkutteleva myös tuleville sukupolville. Elämänvoimainen ja houkutteleva kunta on lapsille ja nuorille tulevaisuuden unelmia ruokkiva kilpailukykyinen arjen alusta. Työikäisille kunta tarjoaa riskinottoon rohkaisevan toimintaympäristön, jossa ponnisteluun ja työntekoon kannustetaan. Strategia voi näyttää suuntaa turvalliseen ja aktiiviseen työuran jälkeiseen aikaan. Yhdessä olemme vahvempia. Vain vaurastuvat kotitaloudet ja yritykset voivat luoda kuntaan kantokykyä ja veropohjaa, jolla huolehdimme niistä kanssaihmisistä, jotka eivät omatoimisesti arjessa selviä.
20.11.2025
”Yhteisön voima”
Merja Taponen
kunnanvaltuutettu, strategiatyön ohjausryhmän jäsen
Tässä epävarmassa maailmassa turvallisuus on nousemassa arvoon arvaamattomaan. Yhteisöllisyys on turvallisuutta. Janakkalan kyläyhteisöjen dna:ssa on huolenpito naapureista. Kyläyhteisön toiminta ilotulitevaraston räjähdettyä Vähikkälässä on tästä oiva, tuore esimerkki. Asukkaiden evakuoiminen kriisitilanteessa hoitui kylän omin voimin. Siihen ei tarvittu kunnan apua, vaikka sitäkin olisi mielellään vastaanotettu. Kun asioista ja lähimmäisistä huolehditaan itse ja yhdessä, sillä on myös iso taloudellinen merkitys. Kaikkeen ei tarvita verovaroja.
Veroja maksamme samoin perustein, asuimmepa sitten missä päin kuntaa tahansa. Sen sijaan yhteisin verovaroin kustannettavien palvelujen saatavuus poikkeaa paljon sen mukaan missä asumme. Taajamien ulkopuolella asuvat kuntalaiset tekevät paljon itse ja omin avuin sellaisia asioita, jotka taajamissa tehdään kunnan toimesta. Esimerkkinä tästä on mm. rakentaminen. Haja-asutusalueella rakennetaan ja hoidetaan kaivot ja jätevesien käsittely itse ilman yhteiskunnan tukia. Asukkaiden vastuulla vastuulla on myös yksityisteiden hoito, johon sentään kunnalta saadaan pieni tuki.
Käytännössä ainoa kunnan tuottama palvelu taajamien ulkopuolelle on toiminnassa olevat kyläkoulut. Ja ne ovatkin todella arvostetut ja tärkeät palvelut, ajatellen kylien sekä koko kunnan tulevaisuutta ja vetovoimaa. Tarjoamme turvallisen ja luonnonläheisen kasvuympäristön lapsille. Tässä Janakkalan kylät kyläkouluineen on nähtävä isona mahdollisuutena. Se on meidän kilpailuvalttimme lapsiperheiden valitessa asuinpaikkaa.
Jatkuva kina peruspalvelusta eli kouluista ei edistä kunnan kehittymistä, vaan syö tarpeettomasti energiaa, joka tulisi kohdentaa kunnan kehittämiseen. Kun opimme kunnioittamaan täällä kunnan sisällä eri puolilla kuntaa asuvien ihmisten tarpeita ja mielipiteitä, voimme kaikki olla ylpeitä kotikunnastamme.
Kun yhteistä kunnan strategiaa mietitään, on tärkeää huomata, että olosuhteet, lähtökohdat, toiveet ja tarpeet ovat eri puolilla Janakkalaa erilaiset. Yhdenvertaisuus ei saa olla tasapäistämistä.
Janakkala pitää nähdä ja kokea yhteisönä, jossa arvostetaan kaikkia asukkaita. Asummepa sitten kylissä tai taajamissa. Olemme kaikki janakkalalaisia.
Strategian tulee olla yhteinen. Sen tähtäimessä tulisi olla hyvinvoivat ja tyytyväiset kuntalaiset. Janakkala-yhteisössä on suuri myönteinen voima, jos siihen otetaan kaikki mukaan arvostavassa ja kunnioittavassa hengessä. Me kaikki tarvitsemme toisiamme, jotta yhdessä menestymme.
18.9.2025
”Hyvällä kuntastrategialla ohjataan aidosti toimintaa”
Reijo Löytynoja
kunnanhallituksen ja strategiatyön ohjausryhmän puheenjohtaja
Kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategian tulee ohjata kunnan toimintaa ja huomioida keskeisiä kysymyksiä palveluiden tuottamisen ja järjestämisen suhteen.
Kuntastrategia – miksi sitä tarvitaan?
Lyhyellä kaavalla strategia tuo päätöksentekoon kyvyn ajatella pitkäjänteisesti. Se linjaa myös viranhaltijatyölle selkänojan valmistella asioita strategian tavoitteiden mukaisesti. Tähän työhön tarvitaan niin kuntalaisia, päätöksentekijöitä, kunnan henkilöstöä kuin viranhaltijoita. Siis meitä kaikkia!
Strategiaa siis tarvitaan!
Hyvä strategia ottaa huomioon kunnan erityispiirteet. Janakkala on meidän kaikkien kunta. Mahdollisuutemme on strategian valmistelussa nostettava keihäänkärjiksi. Olemmehan kunta, jonka maantieteellinen sijainti mahdollistaa yrittämiseen toimintaympäristön hyvien liikenneyhteyksien keskipisteessä. Monipuolinen tonttitarjonta mahdollistaa erilaiset turvalliset ja toimivat asumisratkaisut sekä etätyömahdollisuudet. Uudet koulukeskukset vastaavat muuttuviin oppimistarpeisiin.
Toimintaympäristömme on nopeiden muutosten viidakossa. Vaikka edessämme on uusia haasteita, onneksi on myös mahdollisuuksia. Tarvitsemme niin strategista ennakointia kuin taloudellistakin varautumista muutoksiin. Hyvin suunniteltu, kaikki sidosryhmät huomioiva, omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuva kuntastrategia antaa pohjan tuleviin haasteisiin vastaamiselle. Hyvällä kuntastrategialla ohjataan aidosti toimintaa. Kuntastrategiaa siis tarvitaan, jotta kunta kehittyisi suunnitelmallisesti askel kerrallaan, eikö myös kuntalaiset voisi silloin paremmin.
11.9.2025
”Janakkala kaipaa rohkeaa strategiaa, joka vastaa uusiin haasteisiin”
Eerika Lampen
korkeakouluharjoittelija
Strategia, strategia, mikä ihmeen strategia? Kuiva pikku dokumentti, jonka sisällöstä ei ole kukaan kärryillä? Vai maaginen avain elinvoimaan ja onneen?
Ehkä todellisuudessa ei kumpaakaan. Janakkalan strategiatyöryhmässä korkeakouluharjoittelijana toimiminen on ollut valtavan kiinnostava projekti, jossa olen todella päässyt oppimaan ja tekemään! Olen syntyjäni janakkalalainen ja olen käynyt koulutaipaleeni Tervakoskella päiväkodista lukion loppuun asti. 19-vuotiaana hallintotieteiden opinnot veivät Tampereelle ja opintojen työharjoittelu toi takaisin Janakkalaan toukokuussa 2025. Voisin kutsua itseäni junan viemäksi ja takaisin tuomaksi.
Harjoittelun tarkoituksena oli kerätä strategia prosessin tueksi tietoa, muodostaa tulevaisuusskenaarioita Janakkalan kunnalle ja toteuttaa kysely kuntalaisten näkökulmien selvittämiseksi. Pääsin nopeasti työstämään strategiakyselyä täysin uudella Maptionnaire-ohjelmistolla. Ideoita strategian kuntalaisosallistamiseen palloteltiin paljon, mutta strategian työstön napakka aikataulu määritti suurelta osin millä tavoin projekti etenee. Kuntalaisten strategiakysely keräsi hitaasti, mutta varmasti, 1910 vastausta. Vastaajien kyky tuoda uusia ideoita esiin ja kuvailla ongelmakohtia eri keinoin, kuten huumorin kautta, on tuonut työhön innostusta. Kiitos jokaiselle vastaajalle rehellisistä, vitsikkäistä ja idearikkaista kommenteista!
Janakkala on monella tapaa keskivertokunta ja käsiteltävänä on keskivertokunnan haasteet. Näkökulmastani suurin osa kuntalaisista nauttii rauhallisesta ja luonnonläheisestä elämästä, mutta kunnan haasteet ulottuvat arkielämää syvemmälle. Väkiluku ja syntyvyys ovat pääsääntöisesti laskeneet viimeisen lähes 15 vuotta, joten liian innokkaasti ei voi kasvukunnaksi identifioitua. Tutkiessani väestön kehitystä yllätyin, kuinka nuorena Janakkalasta muutetaan muualle. Muistelen vuoden 2010 aikaa, jolloin Janakkalassa oli niin paljon lapsia, ettei koulurakennuksiin meinannut mahtua. Nämä muistikuvat eivät vastaa nykyisyyttä. Niistä lapsista, jotka silloin kävivät ala-astetta erilaisissa rakennuksissa, asuu Janakkalassa enää murto-osa. Oman ikäluokkani naisia asuu kunnassa nykyään 32, kun meitä enimmillään oli yli 100. Kunta kohtaa haasteita, joihin ei vaikuta kenelläkään olevan suoraa ja helppoa ratkaisua.
Janakkala ja kuntasektori ovat muuttuneet valtavasti, vaikka päällepäin ei siltä vaikuta. Keinot, joilla kuntaa aiemmin johdettiin, eivät enää nykypäivänä riitä. Strategiaprosessissa mukana on ollut pohdinta kunnan houkuttelevuuden kasvattamisesta ja muuttoliikesuunnan kääntämisestä. Emme tosiaan elä menneitä aikoja, vaan kunnan tulevaisuus vaatii uudelleen kokeilemista ja täysin uusia näkökulmia. Janakkala profiloituu vahvasti lapsiperheiden ja logistiikan kunnaksi. Nämä ovat vieneet pitkälle, mutta ne eivät enää riitä unelmoituun kasvuun. Uudelleen suuntautumisessa ja rohkeassa tavoitteiden asettamisessa piilee strategian hienous.
Kirjoittaja on hallintotieteiden opiskelija ja korkeakouluharjoittelija, Janakkalan kunta.