Sähkökatkojen vaikutus vesihuoltoon

Kaikissa kotitalouksissa on hyvä olla osana kotivaraa varastossa puhdasta juomavettä muutaman päivän tarpeeseen. Lisäksi on hyvä olla puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita veden kuljetukseen ja säilytykseen.

Vaikka olemmekin varautuneet häiriötilanteisiin, on vedenkäyttäjien hyvä tehdä myös omaa varautumista. Huoltovarmuuskriittisenä toimijana vesihuolto pyritään pitämään ns. kiertävien sähkökatkojen ulkopuolella.

Lyhyt sähkökatko (noin 2 tuntia)

Jos sähköt ovat kiinteistöstäsi poikki, vältä veden käyttöä.

Vettä tulee hanasta

Janakkalassa vedenjakelu toimii lyhyen sähkökatkon aikana. Vedenpaine voi olla alempi korkeissa paikoissa ja kiinteistöissä, joissa on oma paineenkorottamo. Veden tulo ei lopu, mutta sitä tulee hanasta pienemmällä paineella.

Sähkökatko ei todennäköisesti näy suurimmalle osalle vedenkäyttäjistä, koska vesi virtaa painovoimaisesti kiinteistöihin. Koska joillakin korkeilla alueilla veden painetta nostetaan erikseen paikallisella paineenkorottamolla, vedenpaine voi näillä alueilla olla normaalia alempi. Myös kerrostalojen ylimmissä kerroksissa vedenpaine voi olla normaalia alhaisempi. Veden tulo ei kuitenkaan lopu.

Veden laadussa ei muutoksia

Sähkökatko ei vaikuta hanaveden laatuun. Vesijohtovesi on turvallista juoda sähkökatkon aikanakin.

Viemäröinti toimii osittain

Viemäröinti toimii osittain. Olisi kuitenkin hyvä välttää viemärin käyttöä lyhyen sähkökatkon aikana kuten esimerkiksi suihkussa käyntiä, kylpyä sekä astian- ja pyykinpesua. Myös vessanpytyn vetämistä suosittelemme välttämään katkon ajan.

Viemäriverkostossa jätevettä täytyy paikoitellen pumpata eteenpäin kohti jätevedenpuhdistamoa. Osassa jätevedenpumppaamoista on mahdollisuus käyttää varavoimaa, mutta osassa taas ei. Siksi sähkökatkon aikana voidaan joutua johtamaan jätevettä viemärin tai pumppaamon ylivuotona vesistöihin ja maastoon.

Jätevedenpuhdistus toimii

Jäteveden puhdistamo on varustettu varavoimalla, joten jätevedenpuhdistus toimii myös sähkökatkon aikana.

Jos sähköt menevät poikki, toimi näin:

• Vältä veden käyttöä, kuten suihkussa käyntiä, kylpyä sekä astian- ja pyykinpesua. Myös vessan vetämistä on syytä välttää.
• Älä laske vettä turhaan viemäriin. Käytä esimerkiksi ämpäriä hanan alla, jos joudut laskemaan hanasta vettä.

Kiinteistön haltija, huomaa nämä:

• Jos kiinteistössä on oma paineenkorotuspumppu, sähkökatkon aikana vedenpaine ylimmissä kerroksissa on normaalia alhaisempi.
• Kiinteistöillä mahdollisesti olevien kiinteistön omien tulvimisen estolaitteiden toimivuus on syytä tarkistaa ja varmistaa ennen sähkökatkoja. Jos jätevedet joudutaan pumppaamaan kiinteistöltä viemäriverkostoon, vesien johtaminen kiinteistön viemäriin aiheuttaa nopeasti viemärin tulvimisen kiinteistöllä, ellei pumppua ole varustettu varavoimalla.
• Vaikka toimitettu kylmä vesijohtovesi on hyvälaatuista, energiansäästöä tavoittelevien kiinteistöjen pitää huolehtia, että niiden lämpimän käyttöveden järjestelmissä lämpötilaa ei lasketa luomaan suotuisat olosuhteet legionellabakteerien kasvulle.
  Legionellabakteerien kasvu torjutaan huolehtimalla, että lämpimän veden lämpötila on vähintään 55 °C lämminvesijärjestelmässä. Lisätietoa legionellan torjumisesta THL:n sivuilla: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/legionellan-kasvun-ja-haittojen-torjuminen
• Pakkaskaudella vesijohdot ja -mittarit voivat jäätyä, jos ne ovat tilassa, jonka lämpötila pääsee laskemaan pakkaselle. Paras keino estää jäätyminen on eristää vesiputket hyvin ja pitää vesimittaritila lämpimänä.

Jos sähkökatko pitkittyy

Vesihuoltolaitosten varautumisesta huolimatta sähkökatkot voivat keskeyttää veden tulon. Kaikissa kotitalouksissa onkin hyvä olla osana kotivaraa varastossa puhdasta juomavettä muutaman päivän tarpeeseen, 6-10 l/hlö. Lisäksi on hyvä olla puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita veden kuljetukseen ja säilytykseen.

Lue lisää Valtioneuvoston julkaisusta: Näin varaudut pitkiin sähkökatkoihin

Mihin sähköä tarvitaan vesihuollossa?

Puhtaan hanaveden toimituksessa sähköä tarvitaan raakavedenotossa, veden käsittelyyn talousvedeksi ja veden pumppaamiseen vesijohtoverkostossa vedenkäyttäjille. Kiinteistöstä jätevesi valuu yleensä painovoiman avulla viemäriin ja etenee painovoimaisesti, mutta jäteveden siirtoon viemäriverkostossa jätevedenpuhdistamolle tarvitaan myös pumppuja. Sähköä kuluu myös jätevedenpuhdistukseen.