VPK:lla on Heinäjoella pitkä historia ja toiminta kiinnostaa edelleen
Heinäjoen VPK-talolla on talvisena tiistai-iltana vielä hiljaista, mutta kohta alkaa käydä vipinä, kun vapaapalokuntalaiset alkavat saapua kevätkauden ensimmäisiin viikkoharjoituksiin. Tapaan ovella Markku Lemolan, joka on ollut VPK:n toiminnassa mukana jo vuodesta 1979. Heinäjoen vapaapalokunta itsessään on ollut olemassa jo yli 100 vuotta, tänä vuonna vietetään 102-vuotispäivää.
Juttelemme Markun kanssa palokunnan toiminnoista ja kyselen paljon, sillä toiminta on minulle uutta. Markku vastaa kaikkiin kysymyksiini perusteellisesti. Kartoitamme, että tällä hetkellä tilanne palokunnassa on kohtalainen ja halukkaita jäseniä riittää. VPK:ssa on kaikkiaan noin 30 jäsentä, joista 12 kuuluu hälytysosastoon, jonka lisäksi on viisi harjoittelijaa. Harjoittelijat käyvät 82-tuntisen peruskurssin, jonka hyväksytysti läpäistyään ovat kelpoisia hälytysosastoon. Vuosittain on osallistuttava vähintään kymmeneen viikkoharjoitukseen, jotta hälytyskelpoisuus säilyy.
Viime syksynä Heinäjoella rekrytoitiin uutta porukkaa niin nuoriso-osastoon kuin muihinkin osastoihin ja tilaisuus oli menestys; nuoriso-osasto on tällä hetkellä täynnä ja siihen kuuluu 20 jäsentä. Nuoriso-osastolla on myös harjoitukset kerran viikossa. Monia kiinnostaa vapaapalokuntaharrastus, mikä näkyy tällä hetkellä laajempanakin ilmiönä, ei vain Heinäjoella. Vapaapalokuntatoiminta kiinnostaa sekä nuoria että aikuisia.
Keskustelun aikana saan selville, että hälytystehtäviä on vuoden aikana 30-50, joista kolmannes on rakennuspaloja. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien vasteaika oli viime vuonna noin seitsemän minuuttia, mitä Heinäjoella ei aivan saavuteta aseman sijaitessa haja-asutusalueella. Tulipalojen sammuttamiseen liittyvien tehtävien lisäksi VPK tarjoaa muutakin apua ja palveluita, kuten tieliikennepelastusta, vauriopuiden raivaamista, ensiaputaitoja ja kohdetutustumisia.
Juttelumme aikana sisälle alkaa virrata porukkaa. Kaikki moikkaavat iloisesti, käyvät vaihtamassa varusteet ja tulevat sisään huoneeseen, jossa kyselen kysymyksiäni. Alan saada vastauksia muiltakin ja keskustelu soljuu mukavasti eteenpäin. Minulle kerrotaan, että vapaapalokunnan etuja kylällä on paikallistuntemus esimerkiksi vedenottopaikoista ja tieverkosta sekä ensiaputaitoinen porukka, joka on aina valmiina auttamaan. Lisäksi VPK tarjoaa edullisen ja hyvän harrastuksen, jolla on suuri sosiaalinen ja yhteiskunnallinen merkitys.
Huone on pikkuhiljaa täyttynyt, ilmapiiri on leppoisa ja lämmin. Olemme keskustelleet jo yli tunnin ja lopuksi kysyn kaikilta paikallaolijoilta, mikä on parasta Heinäjoen VPK-toiminnassa. Vastauksia alkaa sadella eri puolilta huonetta, joista ensimmäisenä sanotaan, että ”tänne on aina kiva tulla” ja ”täällä on niin hyvä porukka”. Yhteisöllisyyden tunteen näkee porukasta ulospäin. Kaikki ovat hyvällä tuulella ja nauru irtoaa herkästi. Lisäksi minulle kerrotaan, että parasta on muiden auttaminen, uuden oppiminen, itsensä kehittäminen, toiminnan monipuolisuus ja uudet haasteet sekä se, että pääsee vaikuttamaan esimerkiksi nuoriin ja kouluttamaan heitä tärkeissä asioissa.
VPK:lla on todellinen yhteiskunnallinen merkitys, jonka toivotaan ymmärrettävän laajemmin ja erityisesti päätöksenteossa. Pelkästään Heinäjoen palokunnan tuotto yhteiskunnalle oli vuonna 2024 neljä miljoonaa euroa (SROI-tutkimus). Tutkimuksen mukaan yksi palokuntaan käytetty euro tuottaa yhteiskunnalle 10-14 euron hyödyn. Heinäjoella toivotaankin, että tämä nähtäisiin niin vaikuttavana kuin se on. Nuoriso-osastolle, jonka toiminta rahoitetaan nyt palokunnan sopimuskorvauksilla, kaivataan lisää tukea, jotta toiminta pysyy ja jatkuu tulevaisuudessakin, ainakin seuraavat 102 vuotta.
Tutustu Heinäjoen kylään täällä.
Teksti ja kuvat: Senni Tuina