– Tämä on vähän niin kuin iso Ikea-paketti, koottava malli täynnä näppäriä pienen tilan ratkaisuja, Aino Roivainen esittelee upouutta Älvsbytaloaan Turengissa.

Osa muuttolaatikoista on vielä purkamatta ja sisustus kesken, mutta talo näyttää jo kodilta.

Talvella 2023 terassilta sai vielä lakaista lumia, nyt siinä on lasitettu terassi, jolla taloon muuttanut Pekko-koira tarkkailee nappurustoa.

Kompaktit 63 neliötä pitävät sisällään tupakeittiön, kaksi makuuhuonetta, kylpyhuone-saunan ja jopa erillisen pikkuwc:n. Toistaiseksi terassilta joutuu harjaamaan lumia pois, mutta kunhan sen ympärillä on lasitus, huoneita on käytännössä yksi lisää. Ja paikka, missä voi kasvattaa vaikka tomaatteja, jos siltä tuntuu.

Tuusulassa pitkään asunut ja viime vuodet Tampereella viettänyt Aino oli ulkomailla, kun hänen silmiinsä osui Janakkalan kunnan Facebook-mainos, jossa kehotettiin rakentamaan minitalo minitontille.

– Ajattelin, että no oikei, tehdään sitten niin, Aino nauraa.

Hänen äitinsä on Hämeenlinnasta kotoisin, mutta muuten Turenki on niin vieras, että ensimmäiselle kampaajakäynnille piti suunnistaa navigaattorin kanssa.

–  Liikenneyhteydet, uimaranta ja hyvä kampaaja, mitä sitä ihminen muuta tarvitsee?, hän kysyy, mutta listaa saman tien paljon muutakin mainiota uudelta asuinpaikkakunnaltaan.

– Turenkihan sijaitsee tosi luonnonkauniilla paikalla, korkeuserot ja vesistöt ovat hienot ja vieressä melkoiset liikuntamahdollisuudet. Silti kaupunkimaiset palvelut ovat kävelymatkan päässä.

Ikkunasta näkyvät hiihtäjät ovat saaneet Ainon pohtimaan, pitäisikö itsekin vielä sovittaa suksia jalkaan.

Sijainti on mainio ja niin Helsingin kuin Tampereen suuntaan pääsee kätevästi junalla. Tilitoimistoyrittäjänä Aino työskentelee kotoaan käsin yhdistetyssä työ- ja vierashuoneessa.

– Uusmaalaiset ystäväni eivät kovinkaan usein tulleet Tampereelle asti moikkaamaan, mutta olen jo nyt huomannut, että täällä he suorastaan ramppaavat, matka on niin paljon lyhyempi.

Ainolle oli selvää, että hän haluaa selkeän puutalon ilman kotkotuksia. Muuttovalmiiksi rakennetussa taloprojektissa vei eniten aikaa suunnittelu, itse rakentamisessa ei kauaa nokka tuhissut. Maatyöt ja perustukset tehtiin joulukuussa 2022, pystytys oli 3.1.2023 ja talon luovutus 31.1.2023. Toki matkaan mahtui muuttujia, mutta ainoa isompi oli hulevesien viivytysjärjestelmän rakentaminen.

– Käyttäisin paljon mieluummin rahaa johonkin näkyvään, kukaan ei näe kuinka hienot mittatilauskaivot minulla on maan alla!

Lumien sulamista odotellessa kypsyvät pihasuunnitelmat. Pienelle pihalle on tulossa ainakin yksi omenapuu ja kukkiva aidanne, rusokirsikka, jos mahtuu. Talon viimeistelevät maalaustalkoot on jo sovittu heinäkuuksi.

– En tarvitse paljon neliöitä, mutta pidän kuitenkin omakotiasumisesta ja sen mukanaan tuomasta vapaudesta sekä mahdollisuudesta puuhailla pihalla.

Olettavaa on, että uusi talo on pitkään huoleton ylläpidettävä ja energiatehokkaana edullinen asua. Talonhoidon sijaan monessa mukana oleva Aino käyttää vapaa-aikansa musiikillisiin harrastuksiin, matkustamiseen ja kansainvälisiin hyväntekeväisyysprojekteihin.

– Omalla ikäpolvellani on paljon potentiaalia ja maailma mahdollisuuksia täynnä tehdä muutakin kuin vetäytyä oman kotisohvan turvalliseen syliin.

Ainon lukuisat omat projektit olisivat oman tarinansa väärttejä, joten ei mennä tällä erää niihin, vaan pysytään taloprojektissa.

–  Olen lopputulokseen tosi tyytyväinen. Mulla on sellainen fiilis, että tässä viihdyn, kunnes hoivakotiin kärrätään.

>>Tutustu Moison pikkutontteihin.

Kuvat: Ioana Ellyn ja Timo Martola
Teksti: Leena Joutsenniemi