Asukkaaksi
  • Miksi Janakkalaan?
    • Miksi Janakkalaan?
    • Kylään! Asumiskokeilu
    • Olisiko hetki aikaa jutella Janakkalasta?
    • Koulukeskus Välkky
    • Janakakkala 2024
  • Tarinoita Janakkalasta
    • Tarinoita Janakkalasta
    • Videotarinoita Janakkalasta
    • Punaisen maton paikka
    • Citymaalaiset tykkää
    • Janakkala-sanakirja
    • Tutustu Ainon tarinaan
    • Ioana Ellyn Under the spotlight – Valokeilassa -valokuvanäyttely
  • Tontit
    • Asu, rakenna & remppaa
    • Tutustu tontteihin
    • Rakenna Janakkalaan
  • Yrittäjäksi?
  • Kysy lisää
  • Janakkala.fi
  • Tarinat
  • Historian siivet havisevat Tarinmaan seudulla

Historian siivet havisevat Tarinmaan seudulla

Ohikulkijallekin on selvää, että historia on vahvasti läsnä Tarinmaalla. Yksin jyhkeä keskiaikainen Pyhän Laurin kivikirkko kertoo, että seudulla on oltu ja eletty pitkään. Itse asiassa täältä, alkujaan Janakkalan kirkkopitäjästä, sai alkunsa koko nykymuotoinen Janakkalan kunta. Myös ensimmäinen kuntakokous, vuonna 1866 pidettiin kylällä, Hamppulan kansakoululla. Monellakin tapaa merkittävästä koulusta on jäljellä enää muistokivi, mutta kulkijalla on monta muuta paikkaa, missä muistella menneitä. Seudulta löytyy mm. muinaismuistoja, juoksuhautoja ja kokonainen historiallinen museoalue.

Keskiaikainen kirkko talvisessa maisemassa.

Kirkon seudusta puhutaan nykyään yleisesti Tarinmaana, mutta jos tarkkoja ollaan, se on vain yksi alueen alkuperäisistä kylistä Pappilankylän, Räikälän, Nuolialan, Kernaalan, Lanteennummen, Monikkalan ja Hakoisten rinnalla.

– Oikeastaan Tarinmaan koulukin on Pappilankylässä, kertoo Markku Holstila, joka paljasjalkaisena kyläläisenä tietää mistä puhuu.

Mies vanhassa hirsitalossa.
Markku Holstila VPK:n talolla.

Holstila on asunut ikänsä samassa talossa keskellä kylää ja jo alle kouluikäisenä oli selvää, että perheen neljästä lapsesta hän jatkaa tilan isäntänä. Maanviljelyksen ohella Holstila on ehtinyt olla kylällä monessa mukana. Kuten vaikka ensi vuonna 100 vuotta täyttävän VPK:n toiminnassa ja Laurinmäen museoalueen rakentamisessa.

– Janakkala-seura perusti museoalueen kunnan maille 1960-luvulla. Meitä kylän nuoria värvättiin talkoisiin museolle ja nimeksi ehdotettiin Nuoret museon ystävät. Siihen ei suostuttu, mutta perustettiin Laurinmäen Kilta, jonka puheenjohtajana toimi veljeni Eero Holstila.

Museon kunnostustalkoissa huhkineet nuoret palkittiin aina kesäretkelle jonnekin päin Suomea.
Killan toiminta hiipui 70-luvulla, mutta Laurinmäen alue tapahtumineen, kesäkahviloineen ja luontopolkuineen ilahduttaa edelleen kyläläisiä ja matkailijoita.

Vanha kivien reunustama lähde.
Laurin lähde.

Tarinmaan VPK sai puolestaan alkunsa paloruiskusta, jonka hovineuvos Daniel Johan Waden lahjoitti kylälle isäntien antaessa korvauksetta maitansa metsästyskäyttöön.

VPK:lla itsellään ei ole enää toimintaa, mutta sen sijaan VPK:n kannatusyhdistys ylläpitää suosittua juhlataloa.

Juoksuhautojen raidottamat mäet

Tarinmaanseudun mäiltä, Määkynmäeltä, Lystimäestä ja Säkkärämäestä löytyy edelleen juoksuhautoja, jotka kaivettiin Venäjän vallan aikaan ennen 1. maailmansotaa.

– Juoksuhaudat kaivettiin estämään lännestä tulevan vihollisen eteneminen ja niillä oli strateginen sijainti ennen rautatietä, Holstila kertoo.

Vanha juoksuhauta keväisessä metsässä.
Juoksuhaudat ovat maastossa edelleen hyvin nähtävillä.

Tarina kertoo Räikälänjoen vanhan sillan lähellä sijainneen Räikälän talon isännän kyllästyneen maidensa tolkuttomaan kaivamiseen niin, että myi talonsa pois.

Vihollinen ei ikinä lännestä Tarinmaalle saapunut, mutta sen sijaan juoksuhaudoissa taisteltiin sisällissodan aikaan. Taistelujen muistoksi vuonna 2017 pystytetty muistomerkki löytyy Hakoistentien varrelta Laurin lähteen läheltä.

Muistomerkki.
Muistomerkin on suunnitellut Juhani Heinemaa.

Jo 1700– ja 1800-luvuilla kestikievarina toiminut Räikälän talo elävöitti kylää vielä pitkään.

– 60-luvulla Räikälänjoen rantapellot oli leirintäalueena, alueella oli myös pikkumökkejä majoittumiseen ja kievarissa ravintolatoimintaa. Se oli mieluinen paikka kylänkin nuorisolle viettää aikaa, Holstila kertoo.

Nykyään kievarista on jäljellä kivijalka Räikälän nuotiopaikan lähellä, rakennus tuhoutui tulipalossa 1981. Mutta alueella saa edelleen telttailla.

Vanha kivijalka osin kasvien peitossa.
Viime vuosina Räkälässä on laiduntanut lampaita.

Jos mielii aikajanalle vielä kauemmaksi voi retkeillä ikiaikaiselle uhrilähteelle, Laurin lähteelle, kuppikivien luokse tai tähyillä peltomaisemassa kohoavalle Hakoisten linnavuorelle. Hakoisten kartanon pihapiirissä sijaitsevalla vuorella ei enää voi kuitenkaan vierailla.

Tarinmaan seudulla on historian saatossa tapahtunut paljon, mutta niin tapahtuu nykyäänkin. Holstila kertoo savua tulevan tätä nykyä joka piipusta, välillä tyhjilläänkin olleet talot ovat löytäneet uusia asukkaita ja lasten rattaita näkee kylillä harva se päivä. Kyläyhdistys koordinoi tapahtumia, talkoita ja hankkeita kaikkien iloksi.

Palvelut ovat kuitenkin karanneet yksi toisensa jälkeen. Nykykulkijan on vaikea kuvitella 60-lukua, jolloin kylällä vielä oli 3 kauppaa, posti, pankki, kievari, kesäkioski, kirkkoherranvirasto ja seurakunnan toimisto.

Tarinoita livenä 19.4.2026

Historiasta ja kyläyhdistyksestä puheen ollen, yhdistys järjestää sunnuntaina 19.4.26 klo 13-16 Tarinmaan VPK-talolla Tarinoita Tarinmaalta -tilaisuuden. Paikalla on tarinoimassa 1950-70-luvulla kylillä asuneita ja koko ikänsä Tarinmaalla eläneitä ihmisiä, jotka herättävät historian eloon.

Alueen historiaan voi tutustua lisää Laurinmäen sivuilla.

Tutustu Tarinmaan seutuun.

Teksti: Leena Joutsenniemi
Kuvat: Leena Joutsenniemi, Jani Tujulainen (ilmakuva), Janakkalan kunta

Yhteystiedot

Janakkalan kunta
Kunnantalo
Juttilantie 1, 14200 Turenki
kirjaamo@janakkala.fi
Palvelutoimisto Lyyli
Puh. 03 680 1225 (ark. klo 9-15)
lyyli@janakkala.fi

Navigaatio

  • Miksi Janakkalaan?
  • Tarinoita Janakkalasta
  • Tontit
  • Yrittäjäksi?
  • Kysy lisää
Näytä omat evästeasetukseni

© 2026 Janakkalan kunta