Kartanoelämää intialaisin maustein
Nykymuotoista Tervakosken taajamaa tuskin olisi ilman Tervakosken kartanoa.
Kartano syntyi Johan Nordenswanin ostettua kylältä kaksi isoa tilaa, Hovilan rusthollin 1783 ja Talolan rälssitilan 1800 eli käytännössä kaikki Tervakosken varren maat sekä mailla toimineet sahan ja kaksi myllyä. Johan myi tilan pian nuorimmalle pojalleen Gustaf Georg Nordenswanille, joka hankki edelleen lisää maata sekä perusti paperitehtaan. Se puolestaan siivitti kylän nykyiselle tielleen paperiruukiksi.
Tehdas oli kuitenkin pitkään sivujuonne maanviljelykseen keskittyvän kartanon elämässä, samat työntekijät hoitivat niin maataloustyöt kuin paperinvalmistuksen.
Myöhemmin kartano toimi paperitehtaan toimitusjohtajan asuntona, ennen kuin siirtyi yksityisomistukseen.
Raija Chaudhary osti kartanon 1999.
– Näin Helsingin Sanomissa ilmoituksen antiikkihuonekalujen huutokaupasta ja saavuin paikalle niitä katsomaan. Kauppoja hierottaessa surin sitä, ettei enempää vanhoja kalusteita mahdu kotiini, kun se on jo niitä täynnä. Siihen myyjä totesi, että osta koko kartano!, Raija Chaudhary kertoo.
Raija torppasi ajatuksen, mutta ajatus jäi kuitenkin hautumaan. Vähän senkin takia, että pohjoisessa Sodankylässä, mistä hän on kotoisin, maataloja kutsutaan kartanoiksi. Sanalla oli kotoisa kaiku.
– Kun palasin asiaan, kartano olikin jo ehditty myydä. Mutta onnekseni ostajan rouva ei täällä viihtynyt ja kartano tuli pian uudestaan myyntiin.
Koti on ollut koko ajan Vantaalla, mutta Tervakoskelle Raija tuli viettämään vapaa-aikaa ensin perheen kanssa ja myöhemmin leskeksi jäätyään yksin. Ison kiinteistön hoitamisessa on ollut ja on edelleen valtava työ.
– Minä en ole koskaan työtä pelännyt, mikään ei ole tullut elämässäni ilmaiseksi. Koulut jäivät kesken, kun lähdin nuorena Moskuvaarasta maailmalle tavarani yhdessä muovipussissa, Raija muistelee.
Lappiin jäivät maatilan työt ison sisarussarjan esikoisena, Helsingissä löytyi työpaikka pankista.
Elämän suunta muuttui, kun Raija kohtasi Mannerheimintiellä tulevan miehensä, intialaisen Madan Chaudharyn.
Vuonna 1965 avioitunut pariskunta perusti Intian Basaarin, josta kasvoikin hippikulttuurin siivittämänä parhaimmallaan 27 liikkeen menestyksekäs ketju. Chaudharyillä oli Intiassa oma tehdas, jota Madan hoiti Raijan pyörittäessä liikkeitä Suomessa.
Perheen historia selittää Tervakosken kartanon nykyisen, runsaan ja intialaisvaikutteisen sisustuksen. Sitä pääse katsomaan vuokraamalla kartanon omaan käyttöönsä.
– Vuokraamme nykyään kartanoa juhlatilaksi. Täällä on pidetty valmistujaisia, häitä ja rippijuhlia tai vietetty viikonloppua, Raija kertoo.
Vuokraaja saa koko rakennuksen vapaaseen käyttöönsä, kartanosta löytyy useita makuuhuoneita ja alakerrasta saleja aterioida juhlavasti tai viettää iltaa upottavissa laiskanlinnoissa. Kesäaikaan on käytettävissä iso kuisti ja nurmipiha vaikka pihapeleihin.
Onko mielesi aina tehnyt leikkiä kartanonherraa tai rouvaa – vaikka edes viikonlopun? Nyt se on mahdollista.
Kartanolle on valmistumassa omat nettisivut.
Teksti ja kuvat: Leena Joutsenniemi