Aasialaiset nuoret opiskelevat ylioppilaaksi – ja janakkalalaiseksi
Osa Finest Future –ohjelman kautta Janakkalaan lukio-opintoihin saapuneista aasialaisista nuorista valmistautuu viettämään jo toista suomalaista jouluaan.
– Viime vuonna vietin aaton ystäväperheeni kanssa, mutta tänä vuonna lähden kotona käymään, kertoo vietnamilainen Lucie Nguyen.
Joulun odotukseen kuuluu myös Finest Future-nuorten oma joulujuhla, jonne kutsutaan nuorten lisäksi ystäväperheet ja kontaktit koulusta ja nuorisotoimesta. Nuorisopalvelupäällikkö Sanna Laine paljastaa, että paikalle saatetaan saada myös poro.
– Juhlat striimataan, jotta perheet Myanmarissa ja Vietnamissa voivat seurata tapahtumaa, Laine kertoo.
Janakkalassa asuu ja opiskelee nyt 27 Finest Future -nuorta. Heille kaikille etsittiin ystäväperheet, jotka auttavat soluttautumaan janakkalalaiseksi.
– Viime vuonna tapasin ystäväperhettäni noin kaksi kertaa kuukaudessa, nyt vähemmän koska koulutöitä on paljon, kertoo Joyce Kyaw.
– Viime juhannusta juhlin heidän kanssaan mökillä. Siellä oli kesäolympialaiset, jotka meidän joukkue voitti!, hän muistelee nauraen.
Joyce ei ole käynyt kotimaassaan Myanmarissa 1,5 vuoteen maassa riehuvan sisällissodan vuoksi, mutta ensi kesänä suunnitelmissa on tavata omat vanhemmat Thaimaassa.
Nuorten lukio-opinnot alkoivat taito- ja taideaineilla sekä tehostetulla suomen kielen opetuksella, vaikka kaikki olivatkin jo opiskelleet auttavan suomen kielen taidon kotimaassaan.
– Ensimmäiset, vuonna 2022 saapuneet nuoret opiskelivat koko ensimmäisen vuoden omana ryhmänään, mutta tänä syksynä aloittaneet ovat olleet alusta asti osa muuta lukiota. Huomasimme, että siten he ystävystyvät ja oppivat puhekielen paljon nopeammin, kertoo opinto-ohjaaja Kaisa Sihvonen.
– Joo, puhekieli olikin aivan erilaista, kuin se, mitä oli opiskellut, tytöt toteavat.
Kaikkien lukiossa opiskelevien monikielisten nuorten tukena on suomi toisena kielenä –opettaja Päivi Toivonen, joka opettaa heille suomea ja toimii samanaikaisopettajana. Se tarkoittaa, että hän on mukana reaaliaineiden tunnilla ja toistaa selkokielellä vaikeita asioita.
– Näillä nuorilla on hyvä motivaatio ja kova halu oppia. Lisäksi he ovat tavattoman kohteliaita ja keskittyvät opetukseen, Toivonen kertoo.
Koulussa ja vapaa-ajalla kansainvälisten nuorten tukena on myös hankerahalla palkattu lukion oma nuorisotyöntekijä, joka auttaa kotoutumisessa.
Vapaa-ajalla ja lomilla vastuu Finest Future –nuorista on nuoristoimella. Se järjestää tekemistä ja retkiä sekä auttaa arjen pulmissa. Kun nuoret saapuivat, heitä opastettiin niin talvipukeutumisessa kuin heijastimen käytössä, käytiin apteekissa ja kirjastossa.
– Vierailemme jokaisen nuoren asunnossa viikoittain ja perjantaisin kokoonnumme nuorisotilassa, kokkaamme ja vietämme aikaa yhdessä. Työntekijöihimme voi olla yhteydessä työaikojen puitteissa ja viikonloppuisin, minkä lisäksi Kiipulan kanssa on sovittu arkiöiden päivystyksestä, Sanna Laine kertoo.
Sillä kaikkea voi sattua. Avain jäädä asuntoon tai ärhäkkä tauti kaataa petiin.
– Kerran luulin meneväni bussilla Hämeenlinnaan, mutta löysinkin itseni Kiipulasta, Lucie nauraa. Sanna kävi noutamassa hänet kotiin, koska paluubussia ei tullut.
Joyce puolestaan ei tiennyt mitä tehdä, kun asunnossa alkoi huutaa palohälytin.
Joyce Kyaw (vas.), Kaisa Sihvonen, Lucie Nguyen ja Sanna Laine lukion sohvalla.
Koska nuoret ovat tullessaan alaikäisiä, heidän turvakseen on laadittu säännöt ja välillä käydään tiukkojakin kasvatuksellisia keskusteluja.
– Esimerkiksi kotona pitää olla klo 21 mennessä ja kotiutumisesta ilmoitettava joka ilta. Nuoret eivät ole vaikka Tampereella yökylässä niin, ettemmekö me siitä tietäisi, Laine kertoo.
Tytöillä on vielä tekemistä lukio-opinnoissaankin, mutta päämäärä on jo selvillä. Lucie haluaisi opiskelemaan Aalto-yliopistoon kaupallisia aineita ja koodausta, Joyce puolestaan tähtää arkkitehdiksi tai insinööriksi. Taitava piirtäjä tekisi mielellään myös animaatioita.
Matkalla kohti päämääräänsä he viettävät Turengissa tavallista nuorten arkea opiskellen ja harrastaen mm. koripalloa ja kitaransoittoa, kirpputoreja kiertäen, uimassa ja kirjastossa käyden. Vain omat läheiset ovat kovin kaukana ja syksyllä hurjan pimeää.
– Pimeä aika on vaikeaa, mutta onneksi lumen tulo helpottaa, Joyce tietää jo kaksi syksyä selättäneenä.
Vapaa-aikakuvat ovat nuorten omista kuva-albumeista.
Teksti: Leena Joutsenniemi