Vinkkejä perherauhaan uudenlaisen arjen keskellä

Useissa perheissä eletään tällä hetkellä poikkeuksellista aikaa. Lapset ja nuoret opiskelevat kotona, mahdollisesti toinen tai molemmat vanhemmat etätyöskentelevät. Kotona vietetty aika on monissa perheissä lisääntynyt merkittävästi. Tässä joitakin vinkkejä uudenlaisen arjen kanssa selviytymiseen:

1. Luottakaa teille sopivaan arkeen

Lapsista ja nuorista voi nyt tuntua siltä, että vanhemmat nipottavat turhasta, kun asettavat rajoja kavereiden tapaamisiin, etenkin jos omat kaverit ovat saaneet luvan tavata toisia. On kuitenkin hyvä muistaa, että perheiden tilanteet ja taustat ovat erilaiset. Joidenkin perheissä on riskiryhmäläisiä tai jonkun perheenjäsenen työ on sellainen, että altistuksia pitää välttää jo senkin takia. Koittakaa muistaa, että rajat on rakkautta, rajat on välittämistä – tässä poikkeustilanteessa nämä asiat vielä korostuvat.

Miettikää yhdessä perheenä, millainen arki sopii juuri teille näissä poikkeusolosuhteissa. Varmasti olette jo joutuneet pohtimaan, miten arjen saa nyt toimimaan uudella tavalla. Perheissä on myös kovin erilaisia tilanteita nyt: lapset ovat eri ikäisiä, vanhempien työtilanteet vaihtelevat. Naapurissa tai ystävän luona voi olla toisenlaiset rytmit ja rutiinit, mutta teidän kotonanne nämä samat keinot eivät ehkä nyt toimisi. Riittää, kun saatte arjen toimimaan omalla tavallanne.

2. Muistakaa armollisuus

Kaikki perheenjäsenet joutuvat nyt joustamaan totutuista tavoistaan. Tämä voi tuntua raskaalta, vaikka toisaalta yhdessä vietetyn ajan ja kotoilun lisääntyminen voi olla myös mukava ja toivottu asia. Lapsen ja nuoren näkökulmasta voi olla erikoista, jos vanhempi on nyt kotona enemmän etätöiden vuoksi, mutta ei kuitenkaan samalla tavalla läsnä ja käytettävissä. Etätyö saattaa jopa viedä vanhemman aikaa arjessa eri kohdista päivää ja laajemmin kuin aiemmin työvuorot ovat määritelleet, sillä vanhemman työpäivä voikin olla nyt keskeytyksiä täynnä. Tämä voi olla kuormittavaa sekä vanhemmalle että jälkikasvulle.

Jos perheelle tilanne on rankka, muistakaa etenkin silloin armollisuus itseänne kohtaan. Kaiken ei nyt tarvitse mennä kuin Strömsössä eikä kodin tarvitse olla tiptop, kunhan perusasiat toimivat. Mielessä on saattanut käväistä, että nyt kun on enemmän aikaa olla kotona, tehdään vihdoin ne ikkunan pesut ja kevätsuursiivoukset. Ja mikäs siinä, jos tällaiseen riittää virtaa ja se tuntuu itselle mielekkäältä. On kuitenkin hyvä muistaa, että poikkeusolosuhteissa usein toimintakyky voi olla tavallista heikompi, jos maailmalla vellova koronatilanne tai kodin äkkiseltään muuttunut arki aiheuttaa ahdistusta tai stressiä. Sitä saattaa jopa yllättyä: miksi en saa aikaiseksi sitä, mitä ennen samassa ajassa? Voisi olla suosiolla parempi laskea rimaa tietyissä asioissa kuin uuvuttaa itsensä nyt muutoinkin kuormittavan arjen keskellä.

3. Aika ja paikka rauhoittumiselle

Perheen arki voi paikoitellen tuntua jopa kaoottiselle, etenkin jos yhtäkkiä kodista tulee useamman henkilön työ- ja opiskelupaikka. Miettikää, millä keinoilla säilytätte kukin mielenrauhan kotioloissa. Onko jokaisella mahdollisuus edes aika ajoin vetäytyä omaan, rauhalliseen tilaan työskentelemään, opiskelemaan tai vain olemaan? Aikuinenkin tarvitsee omaa tilaa, mutta nuorilla tämä tarve korostuu. Jos koet tarvetta tauolle, olisiko mahdollista mennä ulos haukkaamaan happea tai suorittaa osa työ- tai opiskelutehtävistä ulkona, jos säät vain sallivat?

4. Yhteinen sävel

Perheessä voi olla hyvinkin eri ikäisiä lapsia, jotka reagoivat etäopiskeluun ja sosiaalisten kontaktien rajoittamiseen eri tavoin. Toiset nauttivat omasta rauhasta tehdä tehtäviä, toiset kaipaavat  koulumaailman tuttua ja turvallista hälinää ja vilskettä. Vaikka opetus kaikkineen kuuluukin koulun ja opettajan tehtäviin, olisko esimerkiksi vanhemmalla sisaruksella aikaa ja intoa auttaa nuorempia sisaruksia tarvittaessa kouluhommissa? Vanhemmalla sisaruksella on omista alemmista vuosiluokista hieman lyhyempi aika kuin perheen vanhemmilla, ja opeteltava asia saattaa olla tuoreemmassa muistissa ja samalla saadaan sisarusten välistä yhteistä aikaa.

Moni perhe on nyt miettinyt, löytyisikö yhteistä kivaa tekemistä perheen kesken, mutta sen yhteisen ja kaikkia kiinnostavan toiminnan löytyminen voikin olla yllättävän haastavaa. Joissain perheissä on saatettu huomata, että nuoret viettävät tiiviisti aikaa omassa huoneessaan. Pohtikaa yhdessä perheenä lasten ikätasot huomioiden, kuinka tarjota kaikille omaa tilaa ja samalla yhteistä mukavaa tekemistä. Vanhemman kannattaa ainakin ehdottaa esim. kävelylenkkejä, leipomishetkiä, lautapeliiltoja, leffatuokioita yms, jos jossakin kohtaa yhdessä tekeminen alkaakin kiinnostaa. Nuori voi vaikka haastaa perheen aikuisen pelaamaan kanssaan mieluista nettipeliä tai sitten tekemään TikTok-videohaasteen kanssaan. Yhteinen hassuttelu on hyvästä. Jos kiinnostuksen kohteet lasten välillä vaihtelevat kovasti ja on vaikea keksiä kaikille mieluisaa puuhaa, olisiko mahdollista tarjota kahdenkeskistä aikaa lapsen tai nuoren kanssa edes lyhyitä hetkiä illassa?

5. Huolista ja ajatuksista puhuminen

Vanhemman on hyvä luoda perheessä turvallisuuden kokemusta lasten ja nuorten arjessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö aikuinen voisi näyttää tai ilmaista omia huoliaan tai tunteitaan lasten läsnäollessa. Päinvastoin olisi tärkeää sanoittaa ääneen, jos vanhempi on tavallista stressaantuneempi, kireämpi tai hajamielisempi: nämä asiat kun yleensä ovat vähintäänkin aistittavissa kodin ilmapiirissä. Huolista puhuminen opettaa myös lapsille ja nuorille tunteiden ja ajatusten jakamista ja ilmaisua, mikä puolestaan usein helpottaa omaa olotilaa. Lasten ja nuorten kanssa koronasta keskusteltaessa kannattaa muistaa korostaa tilanteen väliaikaisuutta ja sitä, että on olemassa keinoja vaikuttaa tilanteeseen omalla toiminnalla.

6. Yksin ei tarvitse pärjätä

Arjen iloja ja suruja kannattaa jakaa läheisten kanssa nyt jopa ahkerammin kuin aiemmin. Mieltä saattaa keventää jo se, että kuulee muidenkin painivan samankaltaisten haasteiden äärellä tällä hetkellä. Toisaalta onnistumisen kokemusten jakaminen on sekin tärkeää. Myös perheen ja tuttavien ulkopuoliseen apuun kannattaa kääntyä matalalla kynnyksellä, jos kokee perheen voimavarojen ehtyvän.

7. Tukea ja apua on tarjolla

Perhekeskuksen väki auttaa erilaisissa pulmissa koko perhettä, eikä yhteydenottoa kannata epäröidä: mietitään yhdessä ratkaisuja mahdollisiin pieniin ja isoihin pulmatilanteisiin. Vanhemman lailla myös lapsi tai nuori voi ottaa yhteyttä perhekeskukseen.

Lasten, nuorten ja vanhempien puhelin päivystää arkisin klo 9-12. Numero on 03 680 1463. Takaisinsoittopyynnön voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa. Soittaa voi vaikka nimettömänä.

Myös chatin kautta voi olla yhteydessä arkisin klo 9-12.

Perhekeskuksen sivuilta löytyy tietopaketeja mm. taloudesta, ruokahuollosta ja liikunnasta.