Tiedosta toimeen – aikuiset yhdessä kääntävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnan parempaan päin

Lapsille ja nuorille tehtyjen kyselyjen tulokset antavat tietoa heidän elintavoista, kokemuksista, asenteista ja hyvinvoinnista. Kyselyt liittyivät yleensä lasten ja nuorten perustarpeisiin ja oikeuksiin kuten esim. koulunkäyntiin, vapaa-aikaan, palveluihin, turvallisuuteen, terveyteen, osallisuuteen.

Vastausten kautta saamme vinkkejä asioista, jotka lasten ja nuorten elämässä on hyvin tai huonosti tai kehittymässä parempaan tai huonompaan suuntaan. Paikallisesti tuloksia pitää tarkastella tarkemmin perhe- ja koulu- ja palvelukohtaisesti ja päättää toimenpiteistä, että perustarpeet ja oikeudet toteutuvat ihan jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla.

Viime syksynä julkaistun kansallisen kouluterveyskyselyn tulokset kertoivat kansallisesti monta huolestuttavaa kehityssuuntaa: väkivalta ja häirintä, yksinäisyys ja tyttöjen ahdistuneisuus ovat lisääntyneet, lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän.

Koko maan lapsien ja nuorten hyvinvoinnin kehityssuunnat eivät hyppää Janakkalan yli. Kuntakohtaisten tulosten tarkastelu kertoo samoja asioita meidän lasten ja nuorten elämästä. Tulokset kertovat myös hyvän uutisen: yhteisöt ja palvelut voivat vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Tarvitsemme kaikki aikuiset talkoisiin luomaan lapsille ja nuorille hyvinvointia. Hyvinvoinnin luominen on kestävämpää ja inhimillisempää kuin pahoinvoinnin korjaaminen. Hyvinvointia voimme luoda kaikki. Voimme luoda hyvinvointia itse itsellemme ja toinen toisillemme. Pahoinvoinnin korjaamiseen tarvittavien ammattilaisten joukko on siihen verrattuna pieni ja riittämätön.

Lasten hyvinvointi on aikuisten vastuulla. Iän myötä vastuu siirtyy enenevässä määrin myös lapselle itselleen. Aikuisten vastuulla on se, että lapset kasvavat ymmärtämään hyvinvoinnin tekijät ja heille syntyy mallin kautta hyviä tapoja kuten esimerkiksi ruokailu- ja liikuntatottumukset. Niitä luodaan mm. perheen yhteisillä aterioilla, kouluruokailulla, perheen yhteisillä liikuntaharrastuksilla, liikkuvilla koulupäivillä ja harrastuksilla. Lapsena vuorovaikutustilanteissa ja malleista omaksuttu siirtyy lapsen mukana nuoruuteen ja aikuisuuteen.

Mielenterveys ry:n mielenterveyskäsi –malli jäsentää mielenterveyden peruselementit: uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet ja tunteet, liikkuminen ja kehon kuuntelu, vapaa-aika ja luovuus.

Alla on luettelo viime vuosina tehtyjen kyselyjen tulosten perusteella esiin nousseista asioista, joiden kehityssuunta on ollut huonompaan päin. Niilä kaikilla erikseen ja varsinkin yhdessä on vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvointiin. Jokainen aikuinen löytää varmasti niistä asioita, joihin voi omalta osaltaan vaikuttaa.

Nuorilla tarkoitetaan tässä 8. ja 9. luokkalaisia ja lapsilla 4. ja 5. luokkalaisia. He vastasivat kouluterveyskyselyyn.  Move! –mittaukseen (fyysinen kunto) osallistuivat 5. ja 8. luokkalaiset. Lapsiystävällinen kunta –kyselyyn (osallisuus ja turvallisuus) vastasivat lähes kaikki lapset ja nuoret.

Voimme yhdessä kääntää lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnan nousujohteiseksi. Yhteen asiaan voimme varmasti uskoa: aikuisten yhteistyöllä lasten ja nuorten hyvinvointi kohenee

 RAVINTO JA RUOKAILU

• Syödään aamupala. Se auttaa opiskeluihin keskittymistä ja vaikuttaa vireyteen.
• Ruokaillaan yhdessä. Perheen ruokailutilanteissa opitaan hyvät ruokailutottumukset ja vaihdetaan perheenjäsenten kuulumisia
• Arvostetaan kouluruokailua. Kouluruoka kattaa noin kolmanneksen päivittäisestä energiantarpeesta ja se on terveellistä
• Rajoitetaan energiajuomien myyntiä ja käyttöä.

IHMISSUHTEET JA TUNTEET

• Ollaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Kohdataan heidät ilman ennakkoluuloja ja kuunnellaan aidosti kiinnostuneina mitä he kertovat kotona, koulussa, vapaa-ajan vietossa ja palveluissa.
• Ollaan valppaita, että huomataan erityisesti yksinäisyyttä kokevat lapset ja nuoret ja otetaan heidät mukaan yhteisöön
• Ei jätetä ketään ryhmän ulkopuolelle
• Ollaan myötätuntoisia toisiamme kohtaan

LIIKKUMINEN JA KEHON KUUNTELU

• Liikutaan lasten ja nuorten kanssa ja mahdollistetaan liikuntaharrastukset sekä liikunnalliset koulupäivät ja hyvät kunnan liikuntapaikat. Liikunta parantaa myös mielen hyvinvointia.
• Eletään aktiivista arkea kaikki ja otetaan lapset ja nuoret siihen mukaan

UNI JA LEPO

• Eletään arkisin säännöllistä vuorokausirytmiä. Suositus on 8 tuntia unta/yö.
• Rajataan lasten ja nuorten kanssa sosiaalisen median ja muun digitaalisen viihteen käyttöä

VAPAA-AIKA

• Mahdollistetaan jokaiselle lapselle harrastus tai tilaisuuksia tehdä itselle mielekkäitä asioita yhdessä muiden kanssa

OSALLISTUMINEN

• Annetaan lasten ja nuorten oikeasti vaikuttaa yhteisiin asioihin yhteisillä ja heidän omilla tavoillaan, koska heillä on halua ja tarvetta siihen
• Rakennetaan luottamusta ja annetaan lasten ja nuorten oikeasti vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin kotona, koulussa, vapaa-aikana ja palveluissa

TURVALLISUUS 

• Perehdytään kiusaamisen ilmiöön ja käytetään vaikuttavia keinoja kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Kiusaamisen vastakohta on myötätunto.
• Ollaan turvallisia ja luottamuksen arvoisia aikuisia, että lapset ja nuoret haluavat suojella itseään ja uskaltavat kertoa seksuaalisesta ja kaikesta muustakin häirinnästä
• Otetaan puheeksi, jos pienikin aavistus lapsen tai nuoren kokemasta väkivallasta.
• Haetaan ja annetaan heti apua, jos pienintäkin väkivallan uhkaa esiintyy perheen sisällä
• Varmistetaan, että jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen aikuinen elämässään

Jaana Hymmi
perhekeskuksen toiminnanjohtaja