Vati-päivä 14.11.2017

Vati-päivä järjestettiin kunnantalolla valtuustosalissa tiistaina 14.11.2017. Vati-päivän aikana nuoret tutustuivat kunnan toimintaan ja pääsivät esittämään ajankohtaisia kysymyksiä kunnan päättäjille ja viranhaltijoille. Nuoret kirjasivat vastaukset käydyn keskustelun perusteella.

 

9.30- 9.40 Viime vuoden kysymyksiin päivitystä:

– Mitä tekoa ja suunnitelmia on tehty Turengin keskustan viihtyvyydelle sitten viime vuoden? Mitä tapahtuu nykyiselle S-Marketille jos se siirtyy muualle, lisää kerrostaloja? Muuttuuko Torikatu parkkipaikaksi?

Vastaus: S-Marketin omistaja Osuuskauppa Hämeenmaa, on lähestynyt kuntaa niin että haluaisi rakentaa uuden kaupan nykyisen K-Supermarketin eteen viheralueelle, Turengintien eteläpuolelle. Tällä hetkellä kyseinen alue ei ole kaavoitettu kaupan toiminnalle, joka hidastaa siihen rakentamista.

Jos nykyinen kauppa lähtisi pois, on ehdotettu että se purettaisiin kyseinen rakennus sillä ei ole nähty, että olisi tarpeellista säilyttää nykyinen huonokuntoinen rakennus. On ehdotettu että sen tilalle tulisi uusi hieno rakennus jossa kivijalassa olisi liiketiloja yrityksille, toisessa kerroksessa toimistotiloja ja loput olisi asuintiloja.

– Onko keskustelua herättäneelle julkiselle liikenteelle tehty mitään parannuksia ja onko mitään suunnitteilla? Tervakoskelta esimerkiksi lakkautettiin 15:00 bussivuoro Riihimäelle ja Mallinkaisentien bussivuorot on kadotettu?

Vastaus: Ei ole tullut muutoksia sitten viime kerran, mutta hyviä uutisia on että on tehty palvelusuunnitelmaa asiasta, eli suunnitelmaa missä on kysyntää, mihin aikaan ja minne. Riihimäen seudun ongelma on tiedostettu, että ELY-keskus on lopettanut vuoroja, eli tällä hetkellä linjaliikennettä järjestetään vain jos kunta maksaa sen kokonaan itse.

Eilen (13.11.) on tullut valtuustoaloite Tervakosken joukkoliikenteestä.

Nyt harkitaan kyselyä asukkailta että missä ja minne on tarvetta julkiselle liikenteelle ja täten katsomme kuinka paljon lisätään ja reititetään liikennettä.

Tässä kasvukäytävällä (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) on mietitty älyliikenteen kehittämistä mm. reaaliaikaisella liikenteenseurannalla sekä kulkumuotojen ja eri lipputuotteiden yhdistämisellä.

Tällä hetkellä etsimme kysymyksiä liikenteen tilasta etenkin Tavastian janakkalalaisilta nuorilta. Liikenneongelma on etenkin Tervakosken ongelma, sillä Turengista pääsee vähintään tunnin välein kaupunkiin, viikonloppuisinkin.

 

9.40- 10.45 Kysymyksiä Tervakoskelta

– Mitä Tervajoen puhtauden edistämiseksi on tehty tai on suunnitteilla siten viime vuoden? Miksi se on ylipäätänsä likainen?

Vastaus: Tervajoen puhdistukseen ei ole etsitty uusia konsteja ja Tervakoski OY:n kanssa on neuvoteltu uusista keinoista. Tällä hetkellä Tervakoski OY laskee prosessivesiä jokeen, joka välillä aiheuttaa mustahkon värin.

Pohjan korjaaminen nykytekniikalla on kuitenkin liian kallista, myrkyllisten aineiden takia jotka pitäisi viedä Ekokemille (nyk. Fortum) käsiteltäväksi.

– Minne Tervakoskella on suunnitteilla uusia pyöräteiden päällystyksiä, koska tiet ovat todella huonossa kunnossa esim. Mäyrän alueella?

Vastaus: Joka vuosi on pienemmät määrärahat ja täten ei ole rahaa korjata kaikkia teitä.

– Lisäkysymys: Miksi Vähikkälän suuntaan on huonokuntoinen tie?

Vastaus: Kyseinen tie on ELY-keskuksen tie, eikä kunta voi täten suoranaisesti vaikuttaa tien korjaukseen kuin painostamalla ELY-keskusta.

– Lisäkysymys: Miksi teitä korjataan pätkittäin, eikä kokonaan?

Vastaus: Tämä siksi, koska valtion rahat sekä jonnekkin täytyy kohdistaa enemmän ja vähemmän.

– Tuleeko Tervakoskelle uudet skeittirampit, ja milloin uudet tulevat?

Vastaus: Tervakoskelle tulee uudet skeittirampit! Valtuusto on hyväksynyt talousarvion jossa on varattu rahat uudelle rampille ja ennustetaan että ensi vuoden kesällä 2018 pääsee skeittaamaan.

– Lisäkysymys: Tervakoskella on yleistynyt maastourheilu, mm. Maastopyöräily ja maastojuoksu – miten kunta aikoo edistää näitä lajeja?

Vastaus: Ehdotamme että lähettäisitte harrastajat yhdessä infopaketin lajista ja tarpeista kuntaan sivistystoimenjohtajalle.

– Miksi Turenki saa aina kaiken uuden ja paremmat paikat viettää aikaa nuorisolle?
Esimerkkejä: uudet jalkapallokentät, liikuntahalli, paraikaa rakenteilla olevat skeittauspaikat, erillinen nuorisotila, kirjasto jossa viihtyisä oleskella, paremmat bussiyhteydet

Vastaus: Liikuntahalli Tervakoskelle on ehdotettu uuden monitoimikeskuksen yhteyteen, virallisille pelimitoille. Tervakoskelle on kyllä tulossa kaikkea uutta, malttakaa odottaa. Patalan kentälle on varattu rahat uuteen pintaan ja valoihin talousarvioissa. Monitoimikeskukseen aiotaan rakentaa uusi, huipputason kirjasto ja nuorisotila.

– Lisäkysymys: Kun vanha tekonurmi tuli, paljonko se silloin maksoi?

Vastaus: Emme tiedä, mutta Pato maksoi liki kaiken, mutta kunta kustansi aidat.

– Lisäkysymys: Miksei Tervakosken yleisurheilukenttää kunnosteta?

Vastaus: Pinnoite on kyllä vanha, ja tarvetta kunnostukselle on, muttei sille ole määrätty rahoja. Kunnostukselle on aihetta, ja pohditaan sen kunnostamista koulukeskusprojektin yhteydessä.

– Lisäkysymys: Onko kahdelle tekonurmelle Janakkalassa oikeasti tarvetta?

Vastaus: On koska liikunta on tärkeää ja jalkapallo on suosittu laji kunnassamme.

– Lisäkysymys: Jos koulukeskus rakennetaan Tervakosken “alakentälle”, minne luistelukenttä menee?

Vastaus: Pohditaan koulukeskussuunnittelun yhteydessä, mutta luistelukenttä kyllä tulee.

– Voisiko mopoilulle järjestää erilainen, asfaltoitu paikka jossa voi rauhassa mopoilla ja ehkä jopa jonkinlaista verstastoimintaa?

Vastaus: Olemassa on olemassa toimintaa erään kahden aktiivisen isän toimesta, mutta nyt se toimii parina iltana Turengissa. Tervakoskella pohditaan samaa, mutta etsimme sille soveltuvaa erillistä tilaa.

– Miksi Tervakosken peruskoululle on hommattu tusina hautakivenjämiä? Millä rahalla ja ketä päätti? Samaisella rahalla olisi voinut varmasti ostaa vaikka kivan ulkopöytäryhmän tai mopoille katoksen.

Vastaus: Ne eivät ole hautakivenjämiä, vaan puutarhakiviä. Pohdittiin että niistä saisi kivoja kiviä jossa istua ja tehdä vaikkapa tehtäviä, mutta tilatut kivet olivat odotettua pienempiä.

– Miksi tervakoskelaiset ohjataan julkisissa palveluissa Hämeenlinnaan eikä huomattavasti lähempänä olevaan Riihimäkeen esimerkiksi terveyspalveluissa, viranomaisasioissa jne.

Vastaus: Janakkalassa hoidetaan itse perusterveyspalvelut, mutta mikäli kunta ei voi itse hoitaa niitä, niin käännytään Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiriin ja sen keskussairaalaan puoleen Hämeenlinnassa. Myös riihimäkeläiset joutuvat menemään Hämeenlinnaan samoissa tapauksissa, sillä heidän sairaala soveltuu vain päiväsairaalakäyttöön ja pieniin operaatioihin.

 

10.45-11.30 Kysymyksiä Turengista

– Miksi Turengin alakoululle tehtiin tekonurmikenttä, kun joissain kouluissa on hometta, minkä olisi voinut poistaa samalla rahalla?

Vastaus: Kouluissa ei ole hometta, asia on tutkittu, vaan siellä on sisäilmaongelmia. Tekonurmikenttä on arvovalinta, jossa ideana olisi panostaa liikuntaan ja tätä kautta parantaa kansanterveyttä.

Toivomme ettei kouluja tarvitse korjata, sillä ne ovat elinkaarensa päässä ja korjauksien sijaan pyrimme saamaan uudet koulut seuraaville vuosikymmenille.

– Lisäkysymys: Minne Turengin koulukeskus rakennetaan?

Vastaus: Ideana olisi ilmeisesti rakentaa se vaiheittain nykyisen alakoulun alueelle hiekkakentälle, ensiksi esikoulu-alkuopetusikäiset ja täten kun koulu rakentuu niin loput ala-astelaiset sisään ja sitten yläastelaiset jne.

– Miksi uudesta Turengin tekonurmesta (7m) ja nykyisestä liikuntahallista on tehty lyhyet, ettei niillä voi pelata virallisia pelejä? Tällä hetkellä janakkalalaisten pelit ja “virallisemmat harjoitukset” tapahtuvat Hämeenlinnassa. Miten futiskenttä toimii ja tuleeko sinne ikinä “vapaa pääsy”?

 Vastaus: Uuden tekonurmen mitat ovat viralliset sillä tavalla, että sillä voisi pelata kakkosdivaria. Jostain piti tinkiä, kuten juoksusuorasta ja aidan korkeuksista, mutta ei ole tiedossa pelejä jonne mitat ei kelpaa. Liikuntahallin rakennuksen aikaiset säännöt olivat myöskin siihen aikaan sitä luokkaa, että se kelpasi salibandyn otteluiden pelaamiseen.

– Lisäkysymys: Kuinka paljon olisi maksanut lisää jos rakentaisi aidalle suojaverkon?

Vastaus: Puhutaan kymppitonneista, ei mikään mahdoton prosessi.

– Jos uuden tekonurmen tarkoitus on myös korvata Liinalampi, miksei tekonurmen viereen tai samaan yhteyteen rakenneta, taikka suunnitella yleisurheilupaikkaa?

Vastaus: Liinalampea ei pystytä korvaamaan tuolla tekonurmella, sillä Liinalampi on yleisurheilupaikka ja uusi tekonurmi on ensisijaisesti jalkapallolle. Uutta yleisurheilupaikkaa ollaan suunnittelemassa.

– Minkä takia koulupsykologi on Janakkalassa vain ala-asteikäisille, jolloin oikeasti apua tarvitsevat yläastelaiset ja toisen asteen opiskelijat saa tyytyä vaikeasti saavutettavaan nuortenpsykologiin?

Vastaus: Olemme käsittäneet että nuortenpsykologi on helposti tavoitettava puhelimella tai Wilma-viesteillä. Valtuuston puheenjohtaja ehdottaa että nuortenpsykologi kävisi kiertämässä kouluilla esittäytymässä, jotta ihmiset tietäisivät kuka hän on.

– Miksi Turengin hidastetöyssyistä on rakennettu hirveän teräviä? Mopoauton iskarit hajoavat…

 Vastaus: Kyseessä on ELY-keskuksen teitä, eikä kunta ole täten suunnitellut niitä. Kannattaa muistaa, että töyssyt tehdään jalankulkijoiden turvallisuuden takia.

– Saako ja voisiko kouluihin hankkia kahvi- ja välipala-automaatteja? Onko se ihan oikeasti paloturvallisuusriski niin kuin väitetään, vai onko kunnalla joku mielivaltainen “sokeripolitiikka”?

Vastaus: Koska Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos on linjannut suosituksen, ettei kouluissa saa myydä sokerituotteita, ja kunta seuraa tätä suositusta, mutta ei se mikään laki ole.

– Miksi Haukankallion erityiskoulu ollaan lopettamassa vaikka erityisnuoret eivät kykene selviytymään isomman koulun yhteydessä? Eihän nykyisissä yhteiskouluissa ole edes resursseja heidän opetukselle.

Vastaus: Haukankallion lakkauttaminen tarkoittaa hallinnollista lakkauttamista, eli opetus ei vielä katoa. Tarkoituksena olisi siirtää erityisopetus lähikouluihin kun koulukeskukset valmistuu. Tarkoituksena on kehittää erityisopetusta, mm. vastaamalla oppilaiden tarpeisiin ja kouluttamalla opettajia, johon jälkimmäiseen on resursoitu paljon rahaa.

– Lisäkysymys: Tuleeko uuteen koulukeskukseen tilat erityisopetukselle koko ikäluokalle vai iältään sekaryhmä miten nyt?

Vastaus: Mietimme tätä koulukeskusvalmistelusta, tulos tulee viimeistään keväällä kun koulukeskuksista tehdään rakennuspäätös.

– Voisiko Turengin koulun koripallokentän asfaltin (nykyinen rikkoo pallot) ja korit kunnostaa sekä tehdä myös 3. pisteen rajat?

Vastaus: Mielellään, kyseessä ei ole mikään raskas prosessi ja helppo toteuttaa. Kyllä onnistuu!

 

12.30-13.30  Muualta, ympäristöstä, vapaa-ajasta..

– Miksi Janakkalassa ei ole yliopistoa, ammattikoulua tai ammattiopistoa?

Vastaus: Meillä on pieni Tavastian logistiikka-alan sivupiste Turengissa, mutta lähimmät yliopistot ovat Helsingissä ja Tampereella. Nykyään voi onneksi tehdä yliopisto-opintoja etänä mm. Avoimen yliopiston kautta. Valitettavasti olemme liian pieni korkeakoululle, mutta pyrimme edistämään toisen asteen koulutusta, että pääsette unelmakouluihin ja unelma-ammatteihin.

– Onko (Turengin) frisbeegolfrataa mahdollista kunnostaa, kuten kyltit pystyyn ja heittopaikat paremmiksi?

Vastaus: Tässä etsimme seurayhteistyötä, mutta emme ole olleet tietoisia kunnalla ongelmasta. Kyseessä ei ole kuitenkaan raskas asia kunnostettavaksi.

– Voisiko Liinalammen rannan/pohjan puhdistaa levästä?

Vastaus: Pohjassa on ongelmana se että kun pohjaan kosketaan niin tulee veteen sotkua. Ohjelmassa on kuitenkin puhdistaa pohja liasta ja levästä. Ongelmana on kuitenkin Liinalammella olevat sorsat, jonka karkottamiseen/poistamiseen ei ole vielä keksitty ratkaisua.

Kyseessä on usean kymmenen tuhannen euron urakka, sillä ongelma-aineita pitää kuskata Ekokemille (nyk. Fortum).

– Voisiko Kui siistii -päivän ottaa pakolliseksi mahdollisimman monelle luokka-asteelle?

Vastaus: Kyllä voi ja oppilaskuntien kuuluisi ottaa päivän vastuulleen.

– Voisiko nuorille saada tiloja missä voisi olla myös viikonloppuisin kun nuokkarit ovat kiinni? Etenkin talvisin olisi hyvä olla jokin paikka, koska ulkona on liian kylmä istua monta tuntia. Miksi Satama on niin harvoin auki?

Vastaus: Ei ole tarpeeksi resursseja, sillä ammattitaitoisia ohjaajia on kaksi ja täten ei ole mahdollista pitää auki molempia tiloja yhtäaikaa. Syy miksi Satama on enemmän auki kuin Varikko, johtuu siitä että Satamassa on huomattavasti enemmän kävijöitä.

Mietinnässä on kuitenkin lisäohjaajia ja syy miksi viikonloppuisin ei ole auki on siksi, koska haluamme periaatteesta, että nuoriso olisi edes viikonloppuisin perheen kanssa.

Valtuuston puheenjohtaja ehdottaa, että tehtäisiin yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa, hieman kuin perhekeskuksen kanssa.

– Miksi Turengin tekonurmella ja Viralan koululla palaa aina valot jos kerran täytyy säästää? Saisiko uudelle Turengin tekonurmelle ja Patalan tekonurmelle katsomon?

Vastaus: Turengin tekonurmella on toistaiseksi aikakatkaisin, joka laittaa valot palamaan kahdeksi tunniksi, vaikkei valolle ole tarvetta. Kyseiset valaisimet ovat kuitenkin uusia ja nykyaikaisia, jotka kuluttaa vähemmän sähköä, joka kunnan sähkölaskussa ei näy juuri minään.

– Hoitaako kunta Heinäjoen kenttää ja kaukaloa sen jälkeen kun koulu lakkautetaan?

Vastaus: Jos lakkauttamisessa kiinteistö jää kunnalle, niin kunta jää ylläpitämään sitä. Mikäli myydään, siirtyy kenttä uuden kiinteistön omistajan vastuulle. On ymmärretty, että kylien liikuntapaikat ovat kuitenkin yhteisvoimin tehty ja ylläpidetty.

– Lisäkysymys: Voisiko Heinäjoen kenttää huoltava henkilö siirtää jalkapallomaalit takaisin paikoillensa?

Vastaus: Hoituu huomautuksella.

– Voisiko Turengin tekonurmelle ja Patalan kentälle saada katsomo?

Vastaus: Talousarviossa varauksessa olisi rakentaa/hommata siirrettävä katsomo Turengin tekonurmelle. Patalan kentälle kyseistä rahaa ei ole varattu, mutta katsauksessa on.

– Voisiko Turengin tekonurmelle olla pukuhuonetilat?

Vastaus: Rakennusvaiheessa ei ole suunniteltu tälläisiä tiloja, syy miksi kenttä on paikallansa, on siksi että nykyisen liikuntahallin pukuhuoneita voisi käyttää.

– Millaista on olla nuorisovaltuuston työntekijä?

Vastaus: Monipuolista, hauskaa ja mahdollisuus vaikuttaa. Nuorisovaltuustotoiminnan kautta saa myös paljon kavereita ympäri Suomea, Rovaniemeltä Hankoon.

– Saisiko lisää roskakoreja Janakkalaan? Ehdotettuja paikkoja ovat uusi Turengin ja Patalan tekonurmet sekä Lukiotien mäki.

Vastaus: Nimenomaan hoidetaan niitä lisää, etenkin tekonurmikentille. Muiden sijaintien kanssa ongelmana on hoito ja ylläpito, ettei ruvettaisi pursuilevia roskiksia hommaamaan.

– Miten ja missä voi kierrättää Janakkalassa?

Vastaus: Kierrätys hoituu kierrätyspisteiden kautta, esim. Kunnantaloa lähin on K-Supermarketin kierrätyspiste. Laki kuitenkin muuttui niin että pakkaajat vastaa kierrätyksestä, eli esim. kauppojen pahvilaatikot hoitaa toimittaja itse.

Vaikeammissa kierrätysasioissa Kiertokapula vastaa kierrätyksestä. Taloyhtiöissä on myös omat kierrätysohjeensa, mutta kunnan kiinteistössä tarkoitus kierrättää ne parhaalla tavalla.

 


 

Nuorisovaltuusto järjesti 15.11.2016 vati-päivän (eli vaikuttamisen tiistai) kunnantalolla, valtuustosalissa. Nuoret olivat saaneet esittää etukäteen kysymyksiä, joihin saapui vastaamaan joukko kunnan viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.

Koulut, koulurakennukset, koulukyydit, joukkoliikenne

Vastaajina sivistysjohtaja Jouni Wilpola, Tervakosken yhteiskoulun rehtori Petri Ojanen, kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Heikki Salmi, talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela, opetuspäällikkö Jaana Koski, teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja työpajan ohjaaja Tomi Lindstén.

 

Miksi koulupäivät alkaa niin aikaisin?

  • Varmaan jäänne historiasta että koulu alkaa klo 8. Yksi rajoittava tekijä on koulukyytien kilpailutus, johon tehdään sopimus kolmeksi vuodeksi. Ensi syksynä olisi mahdollista kokeilla muuta alkamisaikaa, koska kilpailutukset ovat katkolla. Aiheesta kannattaa käydä keskustelua.

Miksi oppilaille ei ole varaa ostaa kirjoja vaan kaikki tehdään vihkoihin ja kuitenkin rahaa löytyy remontteihin? Voiko kouluille saada lisää rahaa käyttöön?

  • Kouluissa on varsin hyvin itse asiassa resursseja, tosin esimerkiksi musiikin välineet ovat kuin mistäkin museosta. Harva varmasti edes huomaa säästöjen vaikutusta. Jos oppitunneilla ainoastaan jäljennetään kirjaa vihkoihin, silloin on syytä ottaa yhteyttä rehtoriin.
  • Kuten olette huomanneet, niin kouluissa kierrätetään kirjoja paljon, mutta nyt digitalisaatiossa tehdään asiat enemmän nettiin. Esimerkiksi kielissä sanastotehtävät on varmasti hauskempi tehdä netissä. Kuten tiedätte, meillä on vanhat koulut. Opettajat eivät haluaisi, että kaikki kirjat muuttuisi digitaaliseksi, koska ollaan jo muutenkin liikaa esimerkiksi puhelimilla. Tablettikokeiluluokalla Turengissa monilla (ei kaikilla!) tuli paljon päänsärkyä liiasta käytöstä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta linjasi, että opettajienkin tulee osata perustaidot. Turenkiin ja Tervakoskelle on ostettu paljon iPadeja, mutta moni oppilas ei pidä niistä. Teknologia kehittyy niin nopeasti, että koulut ei pysy perässä.

Turengin yhteiskoulun piha on tosi tylsä. Mitä sille voisi tehdä?

  • Miettikää ja tehkää ehdotuksia! Turengin koulu on mäen päällä ja esimerkiksi ala-asteella kaikki liikkui ja juoksi mutta yläasteella liike vaan pysähtyi. Turengin yhteiskoulun piha on hankala, koska pihassa on paljon pyöriä ja mopoja, ja niillä kuljetaan pihan läpi.

Miksi koulujen varustelussa on niin suuria eroja? Tervakoskella ei ole juuri mitään modernia, Viralan koulussa ei ole teknisen työn välineitä jne..

  • Johtuu talousarviossa/koulutuslautakunnassa tehdyn arvovalinnan takia, joka määrää rahan koulujen käyttöön, johon rehtorilla on suuri päätäntävalta. Myös koulun suuntautuminen eri asioihin on vahva syy, esimerkiksi jos koulu on liikunnallinen, niin enemmän rahaa menee liikuntaan. Viralassa asia oli vaa’ankielessä teknisen työn välineiden ja liikuntavälineiden välillä. Janakkala on mukana Liikkuva koulu-hankkeessa, jossa yritetään saada enemmän välineitä ettei istuttaisi vaan liikuttaisiin.

Voisiko koulussa olla lisää kerhoja?

  • Kerhotoiminnassa kouluille annetaan tietty määrärahaa ja tunteja kerhoille. Kouluilla on pakollista olla yksi liikunnallinen kerho. Muuten kouluilla on päätäntävalta rahan suhteen. Oppilaskunnat voisi järjestää oppilaiden itse järjestämiä kerhoja. Yläkoulussa kerhokulttuuri on useimmiten huono, koska oppilaat eivät halua jäädä tunnin jälkeen kerhoon. Turengin koululla taas kerhotoiminta toimii hyvin ja kerhokulttuuria täytyy mainostaa kunnolla, että tulisi lisää kävijöitä.

Voisiko koulussa olla enemmän teemapäiviä?

  • Ilman muuta! Teemapäivien idea on piristää kouluarkea. Edelleenkin oppilaskunnalla on valta ja mahdollisuus järjestää teemapäiviä. Petri sanoi, että meillä ei ole mitään muuta kuin teemapäiviä, esimerkiksi lukion pukeutumiskisa.

Miten uudet säästöt tulevat vaikuttamaan kouluissa?

  • Ryhmäkoot kasvaa, rahat tarvikkeisiin laskee mutta digitalisaatioon panostetaan.  Varsinaista säästölistaa ei ole vielä tehty mutta ideat laitetaan korvan taakse. Luentomaisia tunteja voisi olla jossa olisi joku 60 oppilasta. Yritetään päästä pois nykymallisesta opetuksesta ja pyritään siirtymään muuntautuviin luokkiin. Esimerkiksi historiassa, jossa pääasiassa kuunnellaan, luentomaiset tunnit olisivat toimivia.

Voiko koulun pihalle lisätä penkkejä?

  • Miksi istua välitunnilla kun tunnilla jo istutaan liikaa? Pihalla penkit eivät myös toimi, koska ne pitää upottaa maahan koska irtopenkkejä saa etsiä ympäri kyliä. Sadekatoksia ei pääse toteuttamaan, sillä ne ovat kalliita investointihankkeita.

Miksi koulun ilmanvaihto on huono?

  • Täytyy muistaa, että meidän koulut on iäkkäitä ja senaikaisten normien mukaiset. Koulurakennuksissa ilmanvaihto menee aikaisin aamusta päälle. Osaa koneistoa on uudistettu, mutta pienet ilmastointikanavat tulevat esteeksi.

Koulukyytien laatu ja aikataulujen pitävyys on huonoja, miksi?

  • Niiden ei pitäisi olla, eli kunnalle palautetta jossa mukana reitti ja aika.

Miksi Rehakasta ja Leppäkoskelta tulevat bussit menevät niin aikaisin koululle?

  • Leppäkosken bussivuoro ei ole kunnan ostama vuoro vaan Lehdon Liikenteen omaa liikennettä eli heillä on päätäntävalta aikataulusta. Koulukyydit Rehakasta Turenkiin ei ole kunnan maksamaa liikennettä, eli kunnalla ei varsinaisesti ole päätäntävaltaa.

Voisiko Tervakosken julkista liikennettä lähikaupunkeihin lisätä?

  • Tervakoski-Riihimäki välille kunta ei voi ostaa liikennettä koska siinä menee ELY-keskuksen raja, eli kunta ei voi järjestää liikennettä vaikka haluaisi. 14:30 Tervakoski-Punkka –vuoro esimerkiksi on hämäävä, koska bussi jatkaa Riihimäelle mutta se ei saa kuljettaa Punkkaa pidemmälle.

Liikuntapalvelut, ulkoilualueet

Vastaajina sivistysjohtaja Jouni Wilpola, liikuntasihteeri Mattias Tast, rakennuttaja-valvoja Eero Simola, teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja työpajan ohjaaja Tomi Lindstén

Milloin jalkapallokenttä valmistuu ja mihin se tehdään? Mitä skeittipaikalle tapahtuu?

  • Kenttä rakennetaan, tarkoituksena olisi aloittaa rakennus tämän vuoden puolella. Viereen tulisi ehkä myös uusi koulurakennus. Elokuun loppu pitäisi olla aika, jolloin kenttä tulisi saada avatuksi. Nykyinen skeittipaikka jää kentän alle ja todennäköisesti uusi skeittipaikka tulisi Valion ja terveyskeskuksen viereen tai uuden kentän yläpuolelle. Tervakosken skeittirampit piti uudistua, mutta niitä ei ole näkynyt ja koko alue on tosi hajanainen. Pajalla olisi tarkoitus teettää yksi uusi ramppi Tervakoskelle ja Turenkiin vuodessa, siellä on kuitenkin ongelmana tekijöiden puute kuten hitsaajat. Pikkuhiljaa olisi tarkoitus vaihtaa uusiin ja turvallisempiin välineisiin. Yksi ongelma on aidattomuus, koska skeittipaikoille tullaan polttamaan kumia. Uudet rampit olisi tarkoitus tehdä metallikehikko+puulevy tavalla mutta betoninen ramppi on myös mahdollinen.

Tuleeko kansikseen maaleja/koreja ym. Ja milloin ne tulee?

  • Talouskysymys. Tarkoituksena olisi hankkia sinne siirrettäviä maaleja jos mahdollista. Siirrettävä koripallokori olisi tarkoitus hankkia mutta riskialtis. Yhteiskoulun puolelle harkitaan kiinteää koria. Liikuteltavat maalit ovat suunniteltu nurmikentälle, kulkee pyörillä eikä tarvitse koko joukkuetta sen siirtämiseen. Käytännön systeemit kuten välineiden säilytys on vielä mietinnän alla.

Voisiko tehdä Turengin yläkoululta kuntoiluportaat harjun päälle ja esim crossfit-teline tai muita kuntoilulaitteita?

  • Kyllä voisi tehdä, todella hyvä idea mutta semmoisten tekeminen maksaa eli taas kerran talousjuttu. On harkittu, että pajalla teetettäisiin crossfit-telineet metsänkin puolelle. Asiaa on tutkittu, mutta koska CE-hyväksyntää ei ole, ei pajan telineitä saa laittaa julkiselle paikalle.

Miksi kansanpuisto ei ole myöhempään auki?

  • Viikonlopun aukioloajat lyhyet siksi, että ilkivalta on vahvimpana juurikin iltaisin.

Miksi Turengin frisbee-golf rata ei ole vieläkään valmis?

  • Tarkoituksena olisi 12-väyläinen rata, mutta koska yksi väylä on seurakunnan maalla niin täytyy suunnitella 11-väyläiseksi. Ensi vuodeksi olisi tarkoitus saada homma valmiiksi.

Olisiko Tervakoskelle mahdollista saada parkour-puisto?

  • Mahdollista olisi, välineet teetettäisiin Pajalla mutta taloudellinen tilanne tulee ongelmaksi. Laitteet ja alustan rakentaminen olisi kallista.

Liinalammen kentän kunto alkaa olla huono.. Mitä sille tehdään ja koska?

  • Liinalammen kentällä suoritettiin tarkat mittaukset ja nurmikenttä on painautunut kuten myös juoksurata. Myös sadevesikerääjä on huonossa jamassa. Kentän kunnostukseen on varattu rahaa. Tarvetta olisi nurmikentän ja juoksuratojen uusimiseen.

Voiko Tervajoen kunnolle tehdä jotain?

  • Tervajoessa on tietyt ongelmat kuten tehtaan läheisyys ja kaapeleiden sijoitus. Tervajoelle on rajallista tehdä mitään.

Miksi Janakkalassa ei ole koirapuistoa?

  • Kunnalla oli rahat koirapuistoon Tervakoskelle ja Turenkiin mutta lautakunnassa oltiin sitä mieltä, että sille ei ole tarvetta. Asutus on niin laajalla alueella ja metsä on vieressä niin onko sille oikeasti sitten tarvetta.

Onko mahdollista lisätä enemmän valoja teille ja kaduille? Miksi Harvialassa ei ole valoja öisin/koskaan?

  • Tällä hetkeillä uudet valot tulevat uusille asuinalueille.

Siivotaanko teiden reunoilla olevia puskia koskaan? Sattuu paljon läheltä piti tilanteita..

  • Kyllä siivotaan.

Millaisia huoltotöitä puistoissa tehdään?

  • Puhtanapitoa, pensaiden hoitoa, nurmen hoitoa jne.

 

Yleistä kunnasta, kunnan talous

Vastaajina sivistysjohtaja Jouni Wilpola, talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela, henkilöstöjohtaja Maija Nivala, valtuuston puheenjohtaja Merja Taponen

 

Onko Janakkalassa turvallista asua?

  • Turvallista on, mutta onko nuorilla turvattomia paikkoja? Kunnassa toimii nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ja siinä on mukana poliisin edustaja. Siinä käydään nuoren näkökulmasta turvallisuusasioita.

Onko kunnan työntekijänä rankkaa?

  • Kunnassa on tosi paljon erilaisia työntekijöitä ja tehtävät ovat erilaisia, mutta monelle kiireys ja vastuutehtävät tuovat pientä huolta. Hyvällä mielellä työtä tehdään.

Miksi Turenkia ei uudisteta?

  • Janakkalan päätaajama, eli Turenki on ilmeeltään masentava, mutta kunnanvaltuusto suunnittelee uutta asemakaavaa, joka tuo uutta kerrostalorakentamista keskustaan. Pientä toivoa ja eteenpäinmenoa koko ajan.

Tuleeko Janakkalaan vastaanottokeskusta? Sijoitetaanko Janakkalaan turvapaikanhakijoita?

  • Janakkalalla on sopimus pakolaisten vastaanottamisesta. Vastaanottokeskus ei ole tällä hetkellä suunnitteilla. Turvapaikanhakijoita oli vähän aikaa, mutta he ovat muuttaneet jo muualle.

Millainen on kunnan taloustilanne tällä hetkellä?

  • Kehno, erittäin huono. Kunnalla ei ole säästöjä ja ne ovat kaikki käytetty. Se näkyy selkeästi edellisissä vastauksissa taloustilanteena. Kunta saa tuloja kolmesta asiasta: verot, valtionosuudet ja erilaiset asiakasmaksut. Tuloja ei kerry tarpeeksi. Kunnallisvero nousee 20,5% -> 21%.

Miten sote -uudistus vaikuttaa Janakkalaan?

  • Janakkala ei sote-uudistuksessa päätä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vaan koko maakunta, joka on Janakkalan tapauksessa Kanta-Häme. Tällöin Janakkalaan jää mm. sivistyspalvelut sekä yritys- ja elinkeinoasiat.

Miksi Janakkalan vaakunassa on ilves ja miksi sillä on sininen kieli?

  • Emme tiedä miksi se on juurikin ilves mutta se on Hämeessä todella yleinen eläin oikeasti ja heraldisesti. Vaakunan on tehnyt Onni Oja joka on asunut Janakkalan Löyttymäellä. Sininen on valikoitunut jostain tuntemattomasta syystä.

Nuorten vapaa-aika, tapahtumat

Vastaajina kulttuurisihteeri Piia Lievetmursu, nuorisosihteeri Sanna Laine

 

Miksi nuorisokeskus Satama ei ole auki viikonloppuisin? Voisiko se olla auki lisää?

  • Kävijämäärät ovat nousseet rajulla tavalla. Satama ei ole auki la-su koska keskuksen yläpuolella asuville halutaan rauhaa ja antaa aikaa perheelle. Myöskin taloustilanteet ja ohjaajien vähyys on vahva ongelma eli 5pv/vk on maksimi.

Voisiko Tervakoskelle saada lisää nuorten paikkoja (vapaa-aika, sisälle)?

  • Varikko oli auki useampana päivänä viikossa. Seurakunnan kanssa yhteistyötä. Mitä ideoita nousisi?

Pystyisikö kunta järjestämään enemmän tapahtumia?

  • Voitaisiin mikäli olisi rahaa. Vapaaehtoinen lisäapu myös nuorilta mahdollistaisi erilaiset tapahtumat.

 

*BONUS*- Miksi Turengissa ei ole uimahallia?

  • Iso ja laaja kunta niin kaikkia palveluita ei voi tuplana antaa. Tervakoskella on uimahalli ja Seuratalo siksi, koska paperitehdas (Tervakoski Oy) on rakennuttanut ne itsellensä ja myöhemmin niiden omistus on siirtynyt kunnalle kun tehtaalle tuli talouskriisi.

*BONUS*- Miksi Kalpalinnasta moottoritielle päin ei ole kevyenliikenteenväylää?

  • Kun paloasema rakentuu asia otetaan jollain tavalla keskusteluun. Asia on ELY-keskuksen asia eikä kunnan juttu.