Kumppanuuspöytä

Janakkalassa otetaan käyttöön kumppanuuspöytä yhtenä osallistamisen työkaluna. Aiheesta on tehty valtuustoaloite ja kunnanvaltuusto päätti käyttöönotosta 5.10.2020.

Pilotti 2021

Kumppanuuspöydän käytännöt hiotaan kuntoon keväällä 2021 yhdessä Hämeen Kylät ryn kanssa toteutettavassa pilotissa. Pilotille on saatu rahoitus Leader-Linnaseudulta.

Kevään 2021 pilotin teemana on Miten vahvistamme kyliä kunnan elinvoiman osana?

Pilotti starttaa tammikussa ideahaulla, jossa etsitään aiheita tai haasteita kumppanuuspöydän ratkaistavaksi. Idealomake löytyy tältä sivulta ja jo esiteyt ideat sivun lopusta.  Ideoista valitaan kaksi pilotointiin parhaiten sopivaa ehdotusta ratkaistavaksi kumppanuuspöydän ääressä. Molemmat kumppanuuspöydät kokoontuvat kevään aikana 4-5 kertaa.

Lisätietoja pilotista: Kyläasiamies Elina Leppänen, Hämeen Kylät ry, 0400 944 868, kylaasiamies@hameenkylat.fi

Mikä on kumppanuuspöytä?

Kumppanuuspöytä on sekä paikka että toimintatapa, jossa oikeat ihmiset eri tahoilta (kylien edustajat / asukkaat / yrittäjät / yhdistykset tms. ryhmä, viranhaltijat, luottamushenkilöt) kokoontuvat ratkaisemaan ongelmaa tai kehittämään haluttua asiaa. Se mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen oman alueensa asioiden kehittämiseen ilman sitoutumista mihinkään yhdistykseen. Kumppanuuspöytä on yleensä kunnan isännöimä, mutta kumppanuuspöydällä ei ole päätöselinten toimivaltaa vaan sen antia hyödynnetään asioiden valmistelussa ennen päätöksentekoa.

Kumppanuuspöydän toiminta on aitoa vuorovaikutusta ja osallisuutta.

Kuntaliiton kumppanuuspöydän rakennusopas

Ideahaku pilottiin

Lähetä ehdotuksesi kevään 2021 pilottiin 7.2.2021 mennessä.
Ehdotuksista valitaan toteutettavaksi kaksi parhaiten pilotointiin sopivaa ehdotusta.

Kumppanuuspöydän ideahaku

Ideahakuun jo jätetyt ideat

  • Janakkalan kunnan pienten järvien ja vesistöjen rantaruoppaus. Olisiko mahdollista tehdä kunnan rahoittamana hankkeena, kyläläisten omina hankkeina paikallisesti (esim. yhdellä puolella järveä/rantaa), ohjausta ja opastusta hankehakuun, rahoitukseen jne.
  •  Miten saadaan kyliin muuttamaan uusia asukkaita? ( Miten löydetään kylistä myyntiin tontteja omakotitalorakentajille, valmiita taloja myyntiin ja vuokra-asuntoja sekä kesämökkiläisille mahdollisuus muuttaa pysyvästi asumaan Janakkalaan) Kaikkien näiden keinojen yhteismarkkinointi.
  • Kylien elinvoiman lisääminen lapsiperheille mahdollistamalla koulun iltapäivätoiminta ja harrastekerhot jokaiselle lapselle asuinpaikasta tai koulusta huolimatta. Koululaisten mahdollisuus osallistua iltapäiväkerhoon tai koulun järjestämiin harrastuksiin on riippuvainen siitä, kuuluko lapsi koulukuljetuksen piiriin vai ei. Kyläkouluilla ei koskaan täyty iltapäiväkerhojen vaatimusraja, koska tarjottava tuntimäärä kerholle on pienempi kuin taajamakouluissa, eivätkä kaikkien vanhemmat ehdi hakea lastaan ennen kerhon sulkeutumista. Näin pitkän matkan lapset eivät voi osallistua kerhoon, eikä kerhoihin saada tarpeeksi osallistujia toteutuakseen.
    Harrastuskerhoissa on sama ongelma: Jos viimeinen koulukuljetus lähtee ennen kuin kerho loppuu, ei lapsi voi osallistua, kun ei vanhemmat pysty häntä hakemaan ja kotimatka on liian pitkä tai vaarallinen itsekseen kuljettavaksi.Haasteen ratkaisussa vois hyödyntää seuraavia asioita:
    – Tarjota lapsille kuljetus taajamakoulun iltapäiväkerhoon, joka kestää pidempään
    – pitää koulussa vaikka esim kahta kerhopäivää, jolloin vasta kerhon jälkeen lähtee viimeinen koulukuljetus
    – hyödyntää kolmatta sektoria, kylän yhdistyksiä ja järjestökenttää kerhojen ja iltapäiväkerhojen järjestämisessä
    – hyödyntää työllistettyjä kerhojen ja iltapäiväkerhojen järjestämisessä
  •  Janakkalan matkailutoiminnan kehittäminen. Janakkalassa on useita kiinnostavia kohteita joista kotimaan matkailijat ovat kiinnostuneita: Puuhamaa, Kalpalinna, Kiipulan alue jne. Kaikki tuntuu kuitenkin pohjautuvan päiväkävijöihin ja yksittäisessä kohteessa käyntiin. Miten alueen vetovoimatekijät voisivat hyötyä toisistaan? Mitä kaikkea pitää löytyä, että vierailija jäisi alueelle pidemmäksi aikaa? Esimerkiksi puuhaamaan viereen tarvitaan karavaanareille matkaparkki missä voi yöpyä, Tervakosken, Kiipulan ja Kalpalinnan kolmioon voitaisiin rakentaa merkattu vaellus/maastopyöräreitti joka kiertelisi alueen hienossa maalaismaisemassa.
  • Kulttuurilla kylät kutsuu kaikki kylään koko kuntaan.Janakkalassa järjestetään paljon kulttuuri- ja taidetapahtumia eri yhdistysten toimesta.
    Tapahtumat on paljolti irrallaan toisistaan ja kunta on mahdollisten resurssien kanssa nissä mukana ( avustukset, tiedotttaminen jne. )
    Näiden kulttuuritapahtuminen ”yhteen vetäminen” ja saattaa alulle jokin vuosittainen kulttuurikello, jossa tapahtumia olisi suunnitellusti ympäri kuntaa ja ympäri vuoden.
    Tällä tavoin olisi mahdollisuus hakea esim. kunnan toimesta suurempaa hankerahaa taide- ja osallisuusteemoilla kokonaisuuden kehittämiseksi, myös miten kuljetuksia näihin tapahtumisiin voisi parantaa hiilijalajälki huomioiden.
  •  Panostetaan lapsiperheisiin ja säilytetään kyläkoulut. Tuetaan mahdollisia perhepäivähoitajia.
  •  Janakkalassa paljon esim virkistyskäyttöön soveltuvia vesistöjä. Rannat ovat kuitenkin niin rehevöityneet ja kaislojen valtaamat, että eivät houkuttele ketään. Niiden perkaaminen olisi monin tavoin upea juttu
    (2. samankaltainen ehdotus)
  • Kylien elinvoimaisuus lähtee ihmisistä, perheistä ja lapsista ja lasten yhdenvertaisuuden tukemisesta suhteessa taajamassa asuviin. Lapsissa ja perheissä on kunnan tulevaisuus. Kuntien houkuttelevuutta ja elinvoimaa voidaan lisätä tukemalla lasten ja perheiden hyvinvointia arjessa ja kouluissa, jotta Janakkalan kylät ovat vaihtoehtoinen asumispaikkakunta sitä harkitseville tai täällä jos asuville. Perheiden arki muodostuu hyvinvoinnin osa-alueista jotka tukevat niin perheiden toimivaa arkea, hyvinvointia sekä kasvavien lasten kauas katsovaa hyvinvointia. Kuntien elinvoima nivoutuukin mielestäni oleellisesti yhteen Janakkalan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (2020-2023) kiteytettyihin muutostavoitteeisiin jotka ovat lasten ja nuorten yleisen terveydentilan paraneminen, fyysisen aktiviisuuden lisääntyminen, osallisuuden kokemuksen lisääntyminen ja ahdistuneisuuden vähentäminen. Jotta lasten ja nuorten tavoitteet toteutuvat kylissä ja lisäävät sitä kautta kylien elinvoimasuutta, ehdotan seuraavia ideoita:1)Toimivia kyläkouluja joihin ohjataan resursseja yhdenvertaisella tavalla suhteessa muiden koulujen oppilaisiin nähden.2) Kyläkouluissa harvemmin toteutuu iltapäiväkerhot ja/ tai liikuntakerhot joiden toteutuminen jossain muodossa (esim. joinain päivinä viikossa) olisi ensiarvoisen tärkeää monen pienen koululaisen ja perheen hyvinvoinnin tukemiseksi.
  •  Iltapäiväkerho myös kyläkoulujen yhteyteen koulukyyditys huomioiden niillä kenellä sille tarvetta. Sekä kerhon kesto huomioiden vanhempien työaika ja lasten pitkä iltapäivä koulun jälkeen.
  • Jalankulkureitit. Esimerkiksi Kuumolantie. Tietä sopisi leventää molempiin suuntiin, sekä rautatien puolelle että myös janakkalan kuumola talon puolelle. Näin siihen saataisiin kövely/pyörätie koko matkalle. Tai sitten kuumolantie sillan alta yksisuuntaiseksi kiipulan suuntaan ja toiseen suuntaan kulku menee ennen siltaa ylös sillalle keskustan suuntaan
  • Kylätaloista etätyökeskittymiä. Edellyttää toki sopivaa sijaintia.
  • Tervakoskella voisi toimia kyläoppaita. Meillä on ollut historiakierroksia, mutta siihen voisi liittää paljonkin asioita. Oppaan voisi saada tilaamalla eri tapahtumiin ja vaikka perhejuhliin. Voisi olla kierroksia ym. Opas voi jakaa erilaista markkinointimateriaalia. Tähän voisi yritykset saada mukaan. Ehkä interaktiivinen lähestyminen voisikin olla se juttu.
  • Kylien teiden kunnollinen perushuolto, kuopat pois rikkomasta autoja. Kunnan kaksinapaisuudesta luopuminen, tulee liian kaliiksi kehittää kahta taajamaa
Henkilökuva Leena Joutsenniemi.

Kuotola Jenni

maaseutuasiamies
Toimipaikka: Virastotalo, Harvialantie 7 B, Turenki

Päätoimialueena Hämeenlinnan kantakaupungin, Kalvolan ja Rengon alueet.
Eu-tukihakemusten vastaanotto, käsittely ja tukineuvonta. Eläintenpitäjäksi ja pitopaikkojen rekisteröinti.
Lisäksi petoeläinvahinkojen korvausasiat koko yksikön alueella.

Janakkalan kyläasiat

Postiosoite: Harvialantie 7B, 14200 Turenki
Puh. 03 680 1973
Soittoajat:
ma – pe klo 9:00 – 15:00
Jenni Kuotola