Peken blogi, Janakkalan Perhekeskuksen väen mietteitä vanhemmuudesta ja vinkkejä arkeen.

Tuttujen asioiden arvo kirkastuu poikkeusoloissa

Korona- ja etäkouluaika ovat nostaneet framille muutaman ydinasian lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Niitä on aina pidetty tärkeinä, vaan jatkossa niihin kannattaa satsata vieläkin enemmän.

Janakkalan perhekeskuksessa tehtävämme on mm. pysyä lasten, nuorten ja perheiden pulssilla. Seuraamme uutisointia, kansallisten tutkimusten tuloksia ja teemme paikallisia kyselyjä. Lisäksi jaamme havaintojamme moniammatillisessa verkostossamme.

Korona- ja etäkouluaika ovat kirkastaneet koulun roolia hyvinvointitehtävässä. Koulu on paikka, jossa kasvetaan yhteisön jäsenenä. Koulu ei toimi erillisenä saarekkeena muista kasvuyhteisöistä. Sen voima säteilee koteihin ja vapaa-aikaan – ja päinvastoin.

Kouluruokailu on hyvä esimerkki kytköksestä koteihin. Ruokatunti ei ole vain päivittäisen ravinnontarpeen täydentäjä, vaan sillä on merkitystä perheiden talouteen. Se on lapsilisän lisä. Tämä tuli koskettavasti esille vanhempien reaktioiden kautta, kun Janakkala ilmoitti kouluruokapaketeista. Monen huolen helpottuminen näkyi jopa kyynelten välityksellä. Vanhempien huolien väheneminen on lasten hyvinvointia.

Etäkouluaika toi esille, että kouluyhteisöllä on osallisuuden synnyttäjänä merkittävä rooli. Osallisuuden kokemus on psykologinen perustarpeemme ja sen rooli hyvinvoinnissamme on kiistaton.  Kansallisen kouluterveyskyselyn mukaan lasten ja nuorten osallisuuden kokemus on vähentynyt viime vuosina.

Paikallisen kyselymme kertoi, että osallisuuden kokemus luokkayhteisössä väheni vielä huomattavasti etäkouluaikana. Jatkossa on syytä miettiä, miten osallisuuden kokemusta vahvistetaan kaiken kaikkiaan ja varsinkin etäyhteyksissä. Muiden riskitekijöiden ohella, osattomuuden kokemus voi johtaa pahimmillaan syrjäytymispolulle.

Eri tutkimusten kautta on selvinnyt, että lasten ja nuorten kokema koulukiusaaminen väheni etäkoulun aikana. Kun yhteisössä mietitään kiusaamisen vastaisia toimenpiteitä, ei olla enää olennaisimman kysymyksen äärellä.  Ydinkysymys kuuluu, että millaisessa yhteisössä ei lähtökohtaisestikaan kiusata. Mitkä ovat sellaisen yhteisön tekijät?

Paikallisen kyselymme tulos kertoi, että lapset ja nuoret liikkuivat etäkouluaikana vähemmän kuin aikaisemmin. Ymmärrettävää, koska mm. vapaa-ajan ohjattu urheilutoiminta oli korona-aikana tauolla.

Lapset ja nuoret näyttävät Suomessa jakautuvan paljon ja vähän liikkuviin. Koulun ainutlaatuinen liikuttava voima piilee yhteisössä. Liikunnallinen yhteisö liikuttaa kaikkia tasapuolisesti enemmän vapaa-ajan liikkumisen määrästä huolimatta.

Tyttöjen ahdistuneisuus on huolestuttanut jo kansallisen kouluterveyskyselyn tulosten perusteella. Tytöt eivät myöskään koe saavansa apua niin helposti kuin pojat. Paikallinen kyselymme kertoi, että korona- ja etäkouluaikana tyttöjen ahdistuneisuus lisääntyi entisestään. Tämän asian äärelle on todella pysähdyttävä. Miten tytöt haluavat tulla kuulluiksi?

Lasten ja nuorten avoimista vastauksista ilmeni, että perheen tarjoamat asiat kuten esim. yhdessä olo, lemmikit, hyvä ruoka ja uni ovat asioita, jotka tuovat iloa ja rauhoittavat mieltä. Eri tutkimusten mukaan lapset haluavat viettää vanhempiensa kanssa aikaa. Se ei tarvitse näyttämöksi huvipuistoa tai ulkomaanmatkaa. Tämä poikkeusaika on osoittanut, että ihan tavallinen arkinen yhdessäolo on tärkeää.

Näiden asioiden merkityksestä hyvinvoinnille on puhuttu paljon: kouluruokailu, osallisuus, yhteisö, liikunta, perhe sekä lapsi- ja nuorilähtöinen tuki. Korona- ja etäkouluaikana ilmenneet lasten, nuorten ja vanhempien kertomat antavat vahvoja sysäyksiä tehdä näiden asioiden eteen jatkossa vieläkin enemmän ja varmistaa, että hyvinvoinnin edellytykset ovat tarjolla ihan jokaiselle lapselle.

Jaana Koski
perhekeskuksen toiminnanjohtaja

Jaa sivu