Peken blogi, Janakkalan Perhekeskuksen väen mietteitä vanhemmuudesta ja vinkkejä arkeen.

Paras asia, jolla vanhempi voi suojella lastaan, on turvallinen ja rakkaudellinen keskusteluyhteys

Arki pyörittää perheenjäseniä usein eritahtisesti. Päivittäinen yhteinen ruokailuhetkikin voi olla hankala järjestää. Kouluterveyskyselyn kautta 43% yläkoululaisista kertoi, että perhe kokoontuu yhteisen aterian äärelle vain kahtena arki-iltana tai harvemmin. 57% 8. ja 9. luokkalaisista kertoi, että nauttii ilta-aterian perheen kesken vähintään kolmena arkipäivänä. Lukiolaisten perheissä yhteisiä arkiaterioita on hieman useammin.

Arkiset tilanteet ovat tärkeitä kohtaamisen hetkiä. Ne ovat tilaisuuksia kysellä kuulumisia ja keskustella. Lapsi, jonka mielipiteistä ja näkemyksistä aikuiset ovat kiinnostuneita, rohkenee todennäköisemmin myös kertoa, jos häntä kohdellaan huonosti.

Sytytämme tunteita vuorovaikutustilanteissa. Se, kuinka katsomme ja kosketamme tai mitä äänensävyä tai sanoja käytämme  puhuessamme, herättää lapsessa ja nuoressa tunteita. Parhaimmissa vuorovaikutustilanteissa syntyvät tunteet tyydyttyvät lapsen psykologisia perustarpeita: olen turvassa, olen näkyvä ja rakastettu sekä voin vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin. Psykologisten perustarpeiden tyydyttymisestä seuraa, että lapsi ja nuori oppii arvostamaan itseään ja myös suojelemaan itse itseään.

Paikkoja ja tilanteita, joissa lapsi tai nuori voi kohdata huonoa kohtelua, laiminlyötejä, väkivaltaa, riistoa, syrjintää ja epäinhimillistä kohtelua, on valitettavan paljon. Esimerkiksi somemaailmassa lasten ja nuorten on osattava suojella itseään ja pitää puolensa.

Kouluterveyskysely kertoo, että seksuaalinen häirintä on yleistynyt. 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä 60% ja pojista 14% kertoi, että on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua vuoden aikana. Jos lapsi tai nuori joutuu seksuaalisen häirinnän kohteeksi, on tärkeää, että lähipiirissä on turvallinen aikuinen, jolle hän haluaa siitä heti kertoa.

Kouluterveyskysely antaa arvokasta tietoa lasten ja nuorten kokemuksista

Kansallinen kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Siihen vastaavat perusopetuksen 4., 5., 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat.

Kyselyssä on kysymyksiä monelta eri aihealueelta: perhe-elämästä, hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta.

Perheen aihealueella kysymykset liittyvät mm. lapsen ja vanhempien vuorovaikutussuhteeseen: millainen keskusteluyhteys, millaista vuorovaikutus on, sovitaanko kotiintuloajoista, onko vanhemmat kiinnostuneita lapsen ystävistä, tukevatko ja kannustavatko vanhemmat lasta.

4. ja 5. luokkalaisten kokemuksia perheen vuorovaikutussuhteista

Yli 70 % lapsista kokee, että vuorovaikutus vanhempien kanssa on avointa eli yhteistä keskustelua syntyy arkisista asioista kuten esim. koulupäivistä, kotiintuloajoista. Vanhemmat myöskin keskustelevat lapsen ystävien kanssa sekä tukevat ja kannustavat lastaan. Tytöt kokevat hieman poikia useammin, että vanhempien kanssa on tämän tyylistä avointa arkista keskustelua lapsen elämään liittyen.

Noin 60 % lapsista kertoo, että he pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Pojat kokevat keskusteluyhteyden omien asioiden suhteen tyttöjä paremmaksi. Tytöt kertovat poikia useammin, etteivät pysty keskustelamaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan juuri koskaan. Keskusteluyhteys näyttää hieman huonontuneen verrattuna lasten kokemuksiin vuonna 2019.

Yli 50 % lapsista kertoo, että kotiintuloajoista sovitaan usein.

8. ja 9. luokkalaisten ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kokemuksia perheen vuorovaikutussuhteista

Iän karttuessa keskusteluyhteys vanhempien kanssa näyttää heikkenevän. Enää 40 % yläkoululaisista ja 38 % lukiolaisista nuorista kertoo, että he usein pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Lukiolaiset pojat kokevat keskusteluyhteyden paremmaksi kuin tytöt. 11 % yläkoululaisista ja 9 % lukiolaisista tytöistä kertoo suoranaisista keskusteluvaikeuksista vanhempiensa kanssa.

Vanhemmat tarvitsevat myötätuntoa

Vanhempien elämässä on paljon huomiota vieviä asioita: työelämä, perheen talous, arjen askareet, kaikkien perheenjäsenten harrastukset. Ehkä myös yksinäisyyttä, ihmissuhdeongelmia, huolta ja sairauksia kuuluu heidän elämäntilanteeseensa. Joskus liian monet huolehdittavat asiat ja huolet jättävät vuorovaikutussuhteen lapsiin varjoihinsa.

Hyvä alku tilanteessa, jossa vanhempi kokee riittämättömyyttä vanhempana, on sanoittaa tilanne lapsen tai nuoren kanssa. Kertoa, että nyt tuntuu siltä, että en vietä riittävästi aikaa kanssasi, vaikka haluaisin.  Mitä toivoisit? Mistä haluaisit kertoa minulle?

Kohtaamisen hetkiä, keskustelun paikkoja

Tavalliset arkiset asiat ja rutiinit luovat turvallista ilmapiiriä. Yhteisten ateriahetkien järjestäminen on yksi hyvä tapa, joka mahdollistaa luontevan ja säännöllisen hetken kuulumisten vaihtoon.

Sillä tärkein asia, mihin vanhemman kannattaa satsata suojellakseen lastaan, on turvallinen keskusteluyhteys. Hyväksi ohjanuoraksi sopii: kasvatan lapseni siten, että tiukassakin tilanteessa hänen ensimmäinen ajatuksensa on: kerron vanhemmalleni, hän on puolellani.

 

Jaana Hymmi
perhekeskuksen toiminnanjohtaja