Janakkalan turvallisuus –paneeli nosti tärkeitä asioita jatkokäsittelyyn

Janakkalan ensimmäinen turvallisuus-paneeli pidettiin 16.11. lapsen oikeuksien viikolla. Viikon teemana oli tänä vuonna lapsen oikeus turvalliseen elämään. Paneelilla on varmasti paikkansa jatkossakin, sillä niin perustavanlaatuinen asia on kyseessä. Lapsella tarkoitetaan kaikkia alle 18 –vuotiaita.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Pelko on vahva ja vaikuttava tunne ja se heikentää lapsen terveyttä, lamaannuttaa toimintakykyä ja lisää tapaturmariskiä. Turvallisuuden tunne puolestaan mahdollistaa lapsen kehittymisen täyteen potentiaaliinsa.

Alustuspuheenvuoroissa käsiteltiin mm. suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkoja neuvolasta poliisiin (hallituksen puheenjohtaja Pirjo Alijärvi), kouluyhteisön turvallisuutta ja kiusaamista (rehtori Mika Saarinen), ilkivaltaa ja tapaturmien ehkäisyä (liikuntapäällikkö Inkeri Jortikka) sekä lapsen oikeutta turvalliseen elämään (perhekeskuksen toiminnanjohtaja, lapsiystävällinen kunta -koordinaattori Jaana Hymmi).

Panelistit edustivat liikenneturvallisuusryhmää (opettaja Minna Nordström), poliisia (Ari Vainio), ennaltaehkäisevää päihdetyötä (A-klinikan ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Paula Meskanen), seurakunnan nuorisotyötä (seurakunnan nuorisotyönohjaaja Karoliina Pehkonen) ja nuorisovaltuustoa (Tea Salminen).

Paneelin järjesti nuorisopalvelut. Juontajana toimi erityisnuorisonohjaaja Satu Punkari ja paneelin puheenjohtajana nuorisovaltuuston puheenjohtaja Kariina Kirsa.

Janakkalassa samat ongelmat kuin muuallakin

Janakkala ei eroa päihteidenkäytön tai nuorison tekemien rikosten, ilkivallan ja levottomuuden osalta muista Kanta-Hämeen kunnista. Samat ongelmat ovat kaikkialla: mm. nuuskan ja sähkötupakan käyttö on lisääntynyt. Valitettavasti nuorten joukossa pyörii aikuisia, jotka välittävät päihteitä alaikäisille.

Mopomiitti on meluhaitan lisäksi turvallisuusriski osallistujille

Mopomiitit huolestuttavat muillakin Suomen paikkakunnilla kuin Tervakoskella. Poliisin mielestä mopomiittien turvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn tarvitaan poliisin lisäksi muutkin tahot mukaan, eteenkin vanhemmat.

Mopomiitit eivät häiritse ainoastaan melulla, vaan ovat myös valtava turvalisuusriski osallistujille. Nuorten kanssa on juteltava asiallisesti ja saatava heidät ymmärtämään riskit. Poliisi antoi vaikuttavan roolin myös paikan päällä tai somen kautta miittejä seuraaville, jotka toimivat kannustusjoukkoina. Myös heidän olisi tiedostettava osallisuutensa. Kodeilla on tässä myös merkittävä tehtävä.

Tarvitaan uusia näkökulmia ja keinoja kiusaamisen lopettamiseksi

Kiusaaminen on niin monimuotoistunut, että pelkästään koulukiusaamisesta ei ole enää aiheellista puhua. Kiusaamista tapahtuu kaikkialla ja eteenkin somessa. Koulu on silti edelleen merkittävin yhteisö, joka voi toimia kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja lopettamiseksi.

Nuoret tuovat esille eri kanavien kautta, että opettajat ja aikuiset eivät puutu riittävästi kiusaamiseen. Koulujen näkökulmasta asian eteen tehdään valtavasti työtä. Joku ei täsmää tässä yhtälössä.

KiVa-koulu menetelmä kehitettiin 2000 –luvun alussa. Kiusaaminen ilmiönä on muuttunut rajusti kahdessakymmenessä vuodessa ja KiVa- koulu menetelmän rinnalle tarvitaan uusia näkökulmia ja keinoja, joita tutkitaan ja kehitetään lasten kokemuksia ja tunteita huomioiden sekä juurisyihin pureutuen. Tähän tehtävään tarvitaan kaikki aikuiset koulussa ja koulun ulkopuolella.

Ilkivalta ja tapaturmat ovat kalliita

Ilkivallasta ja nuorten tapaturmista seuraa ikävän iso lasku yhteiskunnalle. Janakkalassakin tapahtuu töhrintää, rakenteiden rikkomista ja roskaamista. Tekijät ovat pääasiassa nuoria, vaikka muunkin ikäiset ovat syypäitä ilkivaltaan. Ulkoilureittien käyttö moottoriajoneuvoilla ajoon rikkoo pohjarakenteet ja tuo turvallisuusriskejä liikkujille. Alle 25 –vuotiaiden tapaturmia voi ennaltaehkäistä liikunnalla, päihteettömyydellä ja elämän hallintataidoilla.

Liikenteessä mallioppiminen aikuisilta on parasta

Liikenteessä aikuiset näyttävät mallia sääntöjen noudattamisessa ja päihteettömyydessä. On eri asia, jos iso aikuinen lähteen oluen jälkeen käymään autolla kioskilla, kuin että 15 -kesäinen hyppää oluen juotuaan mopon selkään. Lapsi ei osaa arvioida tilanteita ja sen vuoksi aikuisen mallin pitää olla täysin nollalinja päihteiden suhteen liikenteessä.

Omin lihasvoimin tapahtuva siirtyminen paikasta toiseen on turvallisin ja ekologisin tapa liikenteessä. Tässä aikuisten malli on myös ehdoton. Lapsi oppii liikunnallisen elämäntavan perheen kanssa yhdessä liikkumalla.

Turengin liikenteessä on vaaranpaikkoja

Liikenteen turvallisuuteen liittyen yleisöstä otetiin puheeksi polttomoottoripolkupyörät, raskas liikenne Kauppakujalla ja Kuumolantiellä sekä Harvialantien kevyenliikenteenväylän valottomuus yhdistettynä siihen, että tielläliikkujat eivät käytä heijastimia ja valoja. Kaikki nämä aiheuttavat turvallisuusriskejä kaikille tiellä kulkijoille. Kauppakujalle ja rautatieaseman parkkipaikalle onkin tulossa parannussuunnitelma ensi vuonna.

Poliisi muistutti, että kaikki liikennevalvontapyynnöt ovat tervetulleista ja ne voi lähettää poliisille nettiosoitteen kautta: www poliisi.fi

Lasten kuuleminen ja turvalliset aikuiset ovat kaiken A ja O

Lapsen kasvaessa hänen toimintaympäristö laajenee ja ihmissuhteet lisääntyvät. Lapsen valmiudet pärjätä lisääntyvien riskien maailmassa ovat paremmat silloin, kun hänellä on ollut ja on elämässään vähintään yksi turvallinen aikuinen, jonka kanssa hän on oppinut ja voi käsitellä asioita ja tunteitaan.

Vaikka meillä on yhteiskunnan turvaverkko, niin se ei koskaan korvaa henkilökohtaisia turvallisia ihmissuhteita. Lapsi, joka kokee olevansa suojeltu, osaa suojella myös itse itseään ja muita. Lapsi, jolla on turvallinen suhde aikuiseen, uskaltaa kertoa, että mikä häntä pelottaa ja ottaa vastaan apua ja turvaa.

Ihan kaikkiin lapsia pelottaviin asioihin emme voi vaikutta, mutta voimme vähentää niiden vaikutuksia lapsiin. Tällä hetkellä Ukrainan sota, huononeva taloustilanne ja ilmastokriisi aiheuttavat pelkoa lapsissa. Lapsi, joka saa hyvää perushoitoa, läsnäoloa, myötätuntoa, kehitysvaiheeseensa sopivaa tietoa ja hellyyttä, kestää paremmin turvattomuutta aiheuttavia asioita ympäristössään.

Jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuden tunteeseen ja se on meidän aikuisten velvollisuus toteuttaa – yhdessä ja kaikkialla. Jokainen lyhytkin hyvä ja myötätuntoinen kohtaaminen lapsen kanssa rakentaa lapsen perusturvallisuuden tunnetta.

 

Jaana Hymmi
perhekeskuksen toiminnanjohtaja
Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori