8. Ankkalammet

Kartanon ankkalammet sijaitsivat navetan jälkeen kartanolta Turenkiin päin mentäessä. Kauniit, rehevät ja hyvin hoidetut lammet olivat tien ja koivukujan varressa. Lampien rannoille oli istutettu hopeapajuja ja siellä oli kauniita valkoisia penkkejä. Niillä kartanon herrasväki istuskeli viettämässä kesäpäivää.

Löyttymäen kartanon tiilitehdas sijaitsi jo 1800-luvun alkaessa nykyisten ankkalampien takana olevassa metsässä, pienen matkan päässä tiestä. Maastossa näkyy vielä jälkiä siitä. Ankkalammet saivat alkunsa tämän tiilitehtaan savikuopista.

Maantien toisella puolella oli kumpareella kaunis paviljonki, jossa herrasväki levähti kävelyretkiensä lomassa.

Kesyt lammen ankat olivat mukavaa katseltavaa.

Lampien välissä oli korkea luonnonkannas, joka jatkui edelleen maantielle asti. Tämän johdosta maantiehen muodostui töyssyt, jotka kovalla vauhdilla ajettaessa saivat monet voimaan pahoin. Nykyään maantiessä oleva kannas on tasoitettu, harjanne poistettu ja notkot täytetty, eikä ankkalammen töyssyjä enää ole. Lammet rantoineen ovat nykyään yksityisomistuksessa.

Ankkalampien jälkeen oli metsän reunassa kartanon seppä Lampénin talo. Hän asui siellä runsaslukuisen lapsiperheensä kanssa. Paitsi seppä, hän oli myös kirvesmies ja mylläri.

Ankkalampien luo päätyi kartanoon johtava niin sanottu taksvärkkitie, jota myöten pääsi kulkemaan aina Oinasniemen torppaan ja Puujoelle asti. Alkuaan se on osa vanhaa historiallista kauppatietä, perimätiedon mukaan.

Takaisin kulttuurirastien etusivulle.