7. Kartanon meijeri Kaivola, ja navetta sekä taksvärkkitien pää

Kaivola eli Löyttymäen kartanon entinen meijerirakennus sijaitsi aivan kartanoon johtavan tien vieressä koivukujan varrella ennen varsinaisia kartanon päärakennuksia. Meijeri oli rakennettu kartanon alkuperäisen navetan läheisyyteen. Vuoden 1881 tulipalosta rakennus säästyi, koska tuulen suunta oli kartanon päärakennuksiin päin.

Rakennuksen länsipäätyä hallitsi isokokoinen vinttikaivo.

Nykyään Kaivolan rakennuksesta on jäljellä maastossa aivan tien varressa kivijalka ja lämmitysuunien jäännökset.

Löyttymäen kansakoulu toimi tässä Kaivolan rakennuksessa ensimmäiset kolme vuotta 1878-1881. Oppilaat olivat juuri silloinkin Kaivolassa oppitunnilla, kun kartanon tulipalo huomattiin iltapäivällä noin klo 13. Opettaja Alho kertoo tästä tapahtumasta kirjassa Kartano, kylä ja koulu.

Taidemaalari Maria Wiik oli Cecilia Lindroosin sisaren tytär. Hän kävi usein tätinsä luona Löyttymäen kartanossa. Kesällä 1885 Maria Wiik sai yhdessä hyvän ystävänsä taidemaalari Helene Schjerfbeckin kanssa käyttöönsä Kaivolan rakennuksen ateljeekseen. Yhdessä he luonnostelivat monia kuuluisia taideteoksiaan käyttäen malleina löyttymäkeläisiä.

Maria Wiikin teoksessa ”Yksin kotona” näkyy selvästi, miten yksinäinen poika odottaa Kaivolan keskimmäisen ikkunan ääressä vanhempiaan kotiin. Ikkunalla on tuokkosessa sille aikakaudelle tyypillinen kukka, palsami. Teokseen on saatu odottava tunnelma, jota ikkunasta siivilöityvä valo korostaa.

Maria Wiikin tiedetään maalanneen tätinsä luona Löyttymäessä ollessaan muun muassa taulun ”Hämeestä” vuonna 1885. Lisäksi hän on maalannut runsaasti sukulaistensa ja aikakautensa tärkeiden henkilöiden, kuten Z. Topeliuksen,  muotokuvia.

Ateneumin museossa säilytettävissä Maria Wiikin luonnosvihkoissa on runsaasti myös Helene Schjerfbecin teoksista tuttuja aiheita. Tämä osoittaa selvästi, että taiteilijat tekivät ja luonnostelivat töitään yhdessä saaden tukea toinen toisiltaan. Heillä oli jonkin aikaa myös Helsingissä yhteinen ateljee.

Helene Schjerfbeck (1862-1946)      Maria Wiik (1853-1928)

Vuonna 1885 valmistui Helene Schjerfbeckiltä maalaus ”Kehdon ääressä”. Ikkunan ääressä istuvan pikkutytön sommitelma taustalta tulevine valonkajoineen muistuttaa Kaivolan ikkunan maisemaa.

Löyttymäen kesän 1885 aikana Helene Schjerfbeck luonnosteli kuuluisan taulunsa ”Wilhelm von Schwerinin kuolema”. Malleinaan hän käytti löyttymäkeläisiä talonpoikia. Aihe oli uskalias ja naistaiteilijalle epätavallinen poliittinen kannanotto Suomen sodan aikaisiin tapahtumiin. Seuraavana vuonna hän sai maalauksestaan jo toistamiseen valtionpalkinnon. Kuvan interiöörinä on aitta tai riihi. Kuvassa huomio kiinnittyy valkoisen lakanan kautta kuolevaan nuorukaiseen ja lankkulattiaan. Tauluun on saatu Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runon ”Wilhelm von Schwerin” alistunut tunnelma.

Helene Schjerfbeckin tiedetään maalanneen Löyttymäessä lisäksi muun muassa seuraavia tauluja: Löyttymäki jokineen, Harjun Paavo (Mies virsuissa), Keskikesä, Rantasauna, Lehtimajan juhla, Löyttymäen punainen mökki ja Miilun ääressä.

Kartanon navetta rakennettiin vuoden 1881 tulipalon jälkeen tiilestä hieman aikaisempaa kauemmaksi Kaivolan rakennuksen jatkeeksi maantien varteen. Navetta oli kooltaan suuri, tarkoitettu 60 lehmälle ja kauniisti muurattu rakennus. Kartanon maitolaituri sijaitsi aivan Kaivolan vinttikaivon tuntumassa parvelle nousevan sillan lähellä. Navetasta ei ole löytynyt valokuvaa, mutta hyvien muistikuvien ja maastosta löytyvien jälkien perusteella siitä on tehty tietokoneluonnos (Kaarle Selin ja Mika Jylhä). Navetta oli kooltaan suuri ja käyttökelpoinen vuosikymmenten ajan, kunnes eräänä lumisena talvipäivänä sen katto sortui ja navettaa jouduttiin pienentämään. Tällä hetkellä rakennuksesta on maastossa jäljellä vain joitakin muurattuja seinän osia.

Takaisin kulttuurirastien etusivulle.