1. Koulu

Vuonna 1878 perustettiin Löyttymäkeen Janakkalan kolmas kansakoulu. Löyttymäen kartanon omistaja, kauppaneuvoksetar Cecilia Lindroos, päätti lahjoittaa koulun perustamiseen varoja ja sitoutui samalla myös tukemaan koulun ylläpitoa. Ensimmäiset kolme vuotta koulu toimi kartanon entisessä meijerirakennuksessa (rasti no 7).

Cecilia Lindroosin vävy, senaattori Leo Mechelin, teetti uuden koulun piirustukset kuuluisalla arkkitehti Sebastian Gripenbergillä. Kartano lahjoitti suuren osan rakentamiseen tarvittavasta puutavarasta ja määräsi pehtoori Johanssonin valvomaan kartanon puolesta rakennustöitä. Uusi koulurakennus valmistui vuonna 1881. Rakentajana oli hausjärveläinen Vihtori Olander.

Koulurakennus oli monimuotoinen puu-uuneilla lämmitettävä hirsirakennus. Oppilaiden sisäänkäynti oli päädystä. Julkisivun puolella oli ison luokkahuoneen kohdalla laajennus, jonka yläpuolella oli toisessa kerroksessa parveke. Koulurakennus sijaitsi aivan tien varrella. Tontin rajalle tehtyjen istutusten vuoksi koulun julkisivu peittyi vähitellen näkyvistä.

Koulun pihan puolella oli sisäänkäynti opettajan asuntoon sekä koulun puutarha, Koulutontin takalaidalla puutarhan kohdalla sijaitsi ulkorakennus, sekin Sebastian Gripenbergin piirtämä. Pehmeän perustuksen takia rakennus jouduttiin siirtämään vuonna 1898 toiseen paikkaan kovemmalle maalle varsinaisen tonttimaan ulkopuolelle. Ulkorakennuksesta ei ole saatu yhtään kokonaista valokuvaa, mutta joissakin kuvissa se näkyy osittain taustalla. Rakennus oli punainen, pielet valkoiset ja ovet mustat. Siirretyn ulkorakennuksen vanha paikka raivattiin puutarhaksi. Uuteen paikkaan siirretty ulkorakennus purettiin vuonna 1920. Samaan paikkaan rakennettiin Kouluhallituksen suunnitelman mukaisesti uusi ulkorakennus. Rakentajana oli kirvesmies Vihtori Toivola.

Suuren oppilasmäärän takia koulurakennus kävi ahtaaksi. Oppilaita tuli läheltä ja kaukaa. Osa jopa majoittui viikot koululla internaatissa. Niinpä kyläläiset kokosivat voimansa yhteen ja rakensivat uuden koulurakennuksen, käsityöhuoneen ja alakoulun, vuonna 1900. Sen rakensi kirvesmies Niittymäki yhdessä kartanon kirvesmiesten, Nylund, Lampén ja Nyman, kanssa. Tiiliuunit muurasi Tiehaara. Vuodesta 1937 alkaen rakennuksessa toimi myös koulun keittola ja ruokala.

Rakennusta käytettiin myös moniin yhteisiin tarkoituksiin, mm. äänestyspaikkana. Sodan jälkeen koulua käyvät ikäluokat kasvoivat merkittävästi. Niinpä koulutontille valmistui vuonna 1950 uusi tiilinen koulurakennus. Sen piirsi arkkitehti Georg Brynolf Jägerroos, joka on suunnitellut useita koulurakennuksia mm. Hämeeseen sekä muita julkisia rakennuksia. Rakennuksessa on klassisistisia piirteitä funktionalismin rinnalla.Koulun toiminta lakkautettiin vuonna 2013 ja nykyisin rakennus on yksityiskäytössä. Historiasta muistuttaa pihamaalla oleva Löyttymäen kyläseuran pystyttämä muistomerkki senaattori Leo Mechelinille.

Peruskiven muuraus oli juhlallinen tilaisuus. Koulurakennuksen urakoivat Lundanin veljekset. Monet oman kylän miehet saivat ison koulurakennuksen työmaalta töitä pitkäksi aikaa. Kylän rakennusmiesten ammattitaito kasvoi. Sundellin tiiliuuneilla (rasti 11) valmistettuja vaaleita tiiliä käytettiin koulun väliseinien ja komeroiden rakennusaineena. Osa tiilistä valmistettiin koulun pihalla. Valtaosa tiilistä tuotiin Rauhaniemen tiilitehtaalta.

Uusi koulurakennus on juuri valmistunut vuonna 1950. Syyslukukausi aloitettiin vielä vanhassa koulussa. Uuden koulun vihkiäiset pidettiin 6.12.1950 klo 11. Vanha puurakennus purettiin heti uuden koulun valmistuttua rakennustarpeiksi muualle. Sen paikalle tasoitettiin urheilukenttä. Koululaiset leikkivät vielä viimeisen piirileikkinsä vanhan koulurakennuksen edessä juuri ennen purkamista vuonna 1950.

Takaisin kulttuurirastien etusivulle.