Löyttymäen kulttuurirastit

 

Löyttymäki oli vielä 1700-luvulla erämaata, jonka omistusolot olivat epäselvät. Vuonna 1802 päättyneessä isojaossa alue määrättiin mäskäläläisille eli Katisten ja Luhtialan (nyk. Aulanko) kartanoiden omistajille. Alueella olevista puujaalaisten ulkoniityistä käytiin oikeutta vielä tämänkin jälkeen. Katisten ja Luhtialan kartanon omistajaveljeksistä Jonas af Enehjelm alkoi rakentaa Löyttymäen kartanoa perintötaloksi vuosisadan vaihteessa Ruotsin vallan aikana ja sai siihen lainhuudon vuonna 1816 keisarilliselta Venäjän senaatilta.
Löyttymäen kartanon omistajina on ollut vuosikymmenten saatossa kaikkiaan seitsemän eri aatelissuvun jäseniä.
Näillä kulttuurirasteilla on häivähdys menneiden aikojen tapahtumapaikoista ja rakennuksista. Lisätietoja niihin saa vuonna 2008 ilmestyneestä kirjasta Kartano, kylä ja koulu. Kirjan voi ostaa mm. Peltola Golfista sekä verkkokaupasta www.mandat.fi/kirjamyynti.

  1. Koulu
  2. Mallaspuro
  3. Terva- ja tärpättitehdas
  4. Pato, saha ja mylly
  5. Työväentalo
  6. Löyttymäen kartanon rakennukset
  7. Kartanon meijeri Kaivola, ja navetta sekä taksvärkkitien pää
  8. Ankkalammet
  9. Hiilimiilut
  10. Kansikkalan silta, Veno ja Koskela
  11. Sundellin tiiliuunit