Laurinlähde

Laurinlähde

Laurinlähdettä pidetään yhtenä Kanta-Hämeen tärkeimmistä uhrilähteistä. Se tunnetaan vanhastaan nimellä Taaran lähde. Sitä käytettiin pakanuuden aikana, ennen kristinuskon tuloa, Taara-jumalan palvontaan. Taara oli kalmistomaiden suojelushaltija. Laurinlähde toimi uhrilähteenä aina 1700-luvun alkupuolelle saakka. Lähteellä tehtiin taikoja aina Laurinmessun päivänä, 10. elokuuta, järjestettyjen markkinoiden yhteydessä, kunnes tuomiokapituli kielsi markkinat.

Keskiajalla kristinuskon levittyä Suomeen lähde nimettiin Janakkalan suojeluspyhimyksen Pyhän Laurentiuksen eli Laurin mukaan. Pyhä Laurentius oli tunnettu pyhimys, joka kärsi marttyyrikuoleman vuonna 258 jKr kristittyjen vainojen aikaan Roomassa. Pyhä Lauri on kirkkomaalauksissa kuvattu kädessään halstari, jolla hänet kärvennettiin kuoliaaksi. Kansa tulkitsi halstarin peltoladaksi ja merkiksi siitä, että Laurin päivänä oli aika ladata eli tasoittaa ruispellot kylvökuntoon. Perinnetiedon mukaan hän oli piispan käskystä myynyt kirkon kalleudet ja jakanut rahat köyhille. Laurentiuksen puoleen käännyttiin palohaavojen, kuumeen, noidannuolen ja kiirastulen vaivoissa sekä tulipalon sattuessa. Laurentius oli myös köyhien, kirjastonhoitajien, palosotilaiden, kokkien, leipureiden, koululaisten ja majatalonpitäjien pyhimys. Pyhän Laurentiuksen maine levisi kristinuskon mukana niin, että monet kirkot Suomessakin pyhitettiin hänelle.

Lähde on rakennettu kivistä kaivomaiseksi 1900-luvun alussa, samalla kun Laurinmäelle rakennettiin juoksuhautoja. Lähteen koko on 80 cm x 80 cm ja sen syvyys on 116 cm. Lähteessä on tasainen sorapohja ja se pulppuaa edelleen kirkasta vettä.